Ihmiset lisääntyvät ja maailma täyttyy

Tehdään yksi asia selväksi: En usko, että väestön kasvun ehkäiseminen on syy jättää hoitamatta ongelmia, kuten lapsikuolleisuus. Haluan nyt kuitenkin selvittää väestön kasvuun liittyviä asioita, kuten mitä sen ehkäisemiseksi voi tehdä, jos ei oteta lukuun joukkotuhoaseita tai muuta raflaavaa.

Väestönkasvusta huolestuminen on verrattain uutta. Siitä pitivät huolen niin sodat, kulkutaudit kuin korkea imeväiskuolleisuuskin. Onko nykyään elintason parantuessa syytä huolestua? YK:n ennusteen mukaan väki lisääntyy vuoteen 2050 asti, nykyisestä noin 7 miljardista yli yhdeksään miljardiin. Suomeen vaikutukset eivät kuitenkaan näy juurikaan, sillä suurin osa väestönkasvusta tapahtuu kehitysmaissa. Esimerkiksi Afrikan väkiluvun on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu on kuitenkin heikennyt teollisuuden alkuajoista. pelättyä väestöpommia ei ainakaan vielä ole tapahtunut. Väestön siis ennustetaan kasvavan, vaikka tietenkin paljon voi vielä tapahtua. Lisäksi ennemmin tai myöhemmin syntyvyys asettuu tasapainoon kuolleisuuden kanssa. Väestötieteessä ilmiötä kutsutaan väestölliseksi muuntumiseksi, ja kaikki maat käyvät sen läpi vuorollaan. Tähän kuitenkin menee aikaa. Yksi kunnon sota tai epidemia, niin maailman ihmiset vähenevät kummasti. Kumpaakaan en toivo, enkä ymmärrä niitä, jotka toivovat. Perustellaan sitä joko väestönkasvulla tai jollain muulla syyllä. Oikeasti. He eivät ole ehkä väärässä, mutta eivät he ole kovin myötätuntoisia ihmisiäkään. Kuinka paljon ihmisiä maailmassa pitäisi olla? Suurin osa arvioista vaihtelee kahden ja 64 miljardin välillä.

Uhkaako väestönkasvu maapalloa? Minä vastaan: kyllä. Varsinkin kuin ilmastonmuutos lisää ihmisten ahdinkoa. Ihmisten lisääntyessä resurssit vähenevät, jolloin kaikille ei riitä ruokaa tai puhdasta vettä. Pula luonnonvaroista voi pahimmillaan aiheuttaa sotia. Täytyy kuitenkin muistaa, että resurssien vähenemiseen vaikuttavat myös muut asiat, kuten ihmisten ylikulutus. Esimerkiksi Australian tai Yhdysvaltain keskivertokansalainen tuottaa hiilidioksidipäästöjä kahdessa päivässä saman verran kuin malawilainen tai ruandalainen vuodessa. Jos yhteiskunnat eivät kuluttaisi, niiden olemassaoloon liittyvät ongelmat kuten ilman ja veden saastuminen sekä ekosysteemien tuhoutuminen olisivat luonnollisesti olennaisesti pienempiä. Nälänhädästä puhuttaessa kannattaa muistaa, että ongelma ei välttämättä ole maailmanlaajuinen ruuan vähyys, vaan se, ettei köyhimmille ole sitä tarjolla. Kaikilla ei ole varaa ostaa ruokaa, vaikka sitä olisin tarjolla. Tilanne ei ole vielä paha, eikä paniikkiin oli syytä. Joidenkin tutkijoiden mielestä ilmastonmuutos on paljon liikakansoitusta pahempi uhka. Asialle kannattaa kuitenkin tehdä jotakin ennen niiden lisääntymistä, jolloin voi olla jo liian myöhäistä. Käytännössä keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi on ainakin vielä toistaiseksi kaksi: lapsikiintiöt tai lisääntyvä ehkäisyneuvonta, joka toiminut tehokkaasti Iranissa. Maassa ehkäisykurssit ovat pariskunnille pakollisia, ennen naimisiin menoa. Syntyvyyttä voidaan rajoittaa myös monin epäsuorin keinoin esimerkiksi parantamalla köyhien tuloja, vähentämällä lapsikuolleisuutta ja lisäämällä naisten koulutusta.

Denialistit – Tieteellisen totuuden kyseenalaistajat

Tieteellisen totuuden haastaminen on oikein, sillä se kehittää tiedettä eteenpäin. Kannatan muutenkin itsenäistä ajattelua ja opitun tiedon kyseenalaistamista. Kuitenkaan skeptinen suhtautuminen tieteen tutkimustuloksiin ei tarkoita sitä, että mikä tahansa esitetty vastaväite olisi yhtä hyvä tai jollain tapaa pätevä kritiikki saatuja tuloksia kohtaan.

Valitettavasti olemassa on yksi ryhmä, jotka eivät kuulu tieteellisiin keskusteluihin, saatikka suosikki-ihmisiini: Denialistit. He kieltävät tiedeyhteisön oikeaksi todistaman asian välttääkseen epämiellyttävän totuuden ja eroavat tieteellisestä väittelystä siten, että heidän väitteet ovat näennäistieteellisiä. He vetoavat muun muassa tunteisiin, retorisiin kikkoihin, valeasiantuntijoihin ja salaliittoteorioihin. He myös huomioivat vain omaa näkemystään puoltavat tutkimukset. Toiselta puolelta vaaditaan taas epärealistisia ja aukottomia tutkimustuloksia. Pienikin epävarmuus tekee väitteet epätodeksi. Kärjistäen denialistit tekevät asiastaan jonkinlaisen uskonnon. Heidän motiiveinaan voi olla raha, politiikka tai ideologia. Taustalla voi olla myös halu tulla eräänlaiseksi totuuden esitaistelijaksi. Jotkin totuudet voivat olla myös liian suuria ihmisten käsiteltäväksi, kuten ilmastonmuutos. Ajatus siitä, että ihmiset vaikuttaisivat siihen, on erittäin pelottava ja lisäksi asian muuttaminen vaatisi uhrauksia, joita ei olla valmiita tekemään. Niinpä koko ilmastonmuutos on paljon kätevämpi kieltää. He eivät muuta käsitystään, vaikka mikä olisi. Tunnetuimmat denialistit kiistävät mm. ilmastomuutokset, holokaustin, rokotteiden hyödyt tupakoinnin vaarat ja terroristien osuuden WTC-tornien iskuissa. Käytännössä dentalistin tunnistaminen voi olla vaikeaa, joskus jopa mahdotonta. Siksi ketään ei pitäisi leimata turhan nopeasti. vaikka joku olisi eri mieltä kanssasi, se ei tarkoita automaattisesti sitä, että hän on dentalisti. Esimerkiksi vaikka uskon itse, että ilmastomuutos on aika pitkälti ihmisten aaiheuttamaa ja tulossa piankin, kaikki erimieltä olevat eivät suinkaan ole dentalisteja, vaan heillä voi olla hyvinkin järkeviä argumentteja puoltamaan asiaansa.Lisäksi pitää muistaa, että asiantuntijatkin voivat olla väärässä. He voivat myös saada tutkimuksen näyttämään haluamaansa tulosta. 

Jos tunnistit itsesi edellä mainitusta kuvauksessa, sinun kannattaa tarkistaa tietosi. En tarkoita, että sinun pitäisi muuttaa mielipiteitäsi. Asian tarkastelu voi johtaa sinut myös samaan johtopäätökseen. Muutut kuitenkin denialististä skeptikoksi ja saat tiedekeskusteluun uusia tieteellisesti päteviä aseita.  Saatat olla jopa oikeassa, sillä aina yleisesti tieteellisenä tosiasiana pidetty ei ole totta. samaa voi sanoa myös toisin päin. Vähemmistöjen uskomukset eivät muuta mitään totuudeksi.