Muumiot Suomessa

Vastoin yleistä olettamusta, muumiot eivät kuulu vain Muinaiseen Egyptiin. Suomessakin on muumioita, joista tunnetuin on Kemin kirkkoherra Nikolaus Rungius. Hän kuoli vuonna 1629 ja hänet haudattiin Keminmaan vanhaan kirkkoon. Nikolaus on innoittanut myös useimpia legendoja. Hänen kerrotaan saarnanneen kansalle, "Jos minun sanani ovat tosia, ei ruumiini koskaan mätäne". Muumiolla on lisäksi vain yksi käsi, joka legendan mukaan irtosi humalaisen tanssittaessa muumiota liian rajusti. Rungius ei ole ainoa, eikä edes parhaiten säilynyt kirkon vankkojen lattialankkujen alla olevista muumioista. Kirkon lattian alle oli tapana haudata vainajia keskiajalta aina 1800-luvulle saakka. Hajuhaitoista ja hygieniasyistä johtuen sitä alettiin kuitenkin hiljalleen rajoittaa, kunnes se 1822 kiellettiin keisarillisella julistuksella. Suomessa on tavattu myös lapsimuumioita. Yksi sellainen löytyi Keminjärven kirkon vanhasta kellotapulista peruskorjauksen yhteydessä. Lapsen mysteeri ei ole selvinnyt vielä tänäkään päivänä. Huhuja kuitenkin liikkuu. Jotkin arvelevat lapsen kuuluneen kirkon työntekijälle, toiset jollekin varakkaalle naiselle. Hän ei ole ainoa lajissaan, sillä muumioituneita vainajia on löydetty useasta Suomen kirkosta. 

Tuoreempia muumioita Suomessa edustaa ns. Maunulan muumio eli vuonna 2000 Helsingin Maunulasta löytynyt mies. Muumioituminen on selitetty muun muassa kuivalla huoneilmalla ja hyvällä ilmanvaihdolla. Kymmenen vuotta myöhemmin Helsingistä löydettiin toinen muumio, 79-vuotias nainen, joka ehti virua asunnossaan kuolleena yli kaksi ja puoli vuotta ennen löytymistään. Nämä nykyajan muumiot ovat kirvoittaneet keskustelua syrjäytymisen vaikutuksia, sillä molemmat olivat kuolleena jo jonkin aikaa enne löytymistään.