Hobitti – Smaugin
autioittama maa perustuu nykyaikaisen fantasiakirjallisuuden isänä pidetyn J.R.R.
Tolkienin klassikkoteokseen Hobitti eli sinne ja takaisin. Se on
elokuvatrilogian toinen osa. Viimeinen osa Hobitti – Sinne ja takaisin saa
ensi-iltansa vuonna 2014. Ohjaaja: Peter Jackson Käsikirjoittaja: Guillermo del
Toro, Peter Jackson, Fran Walsh ja Philippa Boyens Pääosissa: Martin Freeman,
Ian McKellen, Richard Armitage, Benedict Cumberbatch, Cate Blanchett,
Evangeline Lilly, Orlando Bloom, Luke Evans, Hugo Weaving, Lee Pace
Tarinan juoni on yksinkertainen: Hobitti Bilbo matkustaa velho
Gandalfin ja 13 kääpiön kanssa läpi Keski-maan kohdatakseen kääpiöiden aarteet
varastaneen lohikäärme Smaugin. He kohtaavat matkallaan monia vaaroja ja
tutustuvat uusiin mielenkiintoisiin persooniin.
Elokuva oli taattua Peter Jackson laatua. En ole varma, että
kukaan toinen ohjaaja olisi onnistunut J.R. R Tolkienin tarinan kertomisessa
yhtä hyvin kuin Peter Jackson. Tiesin, mitä elokuvalta voi odottaa, enkä
joutunut pettymään. Kuulun fantasian
faneihin, joten olen juuri elokuvan kohderyhmää. Juoni oli erinomainen. Alkukohtaus
oli mielenkiintoinen lisä. Se kertoi matkan taustoista. Sitä kohtausta ei ole
kirjassa, mutta elokuvaan oli muutenkin lisätty paljon omaa. Aluksi mietin mitä
siitä tulee, että yhdestä kirjasta tehdään kolme elokuvaa. Epäilyni oli
kuitenkin aiheetonta, sillä ainakaan kahdessa edellisessä elokuvassa ei ollut
pitkittämisen makua. Vaikka elokuva oli toimintapainotteinen, siinä oli myös
juonta monipuolistavia kohtauksia. Pidin Taru Sormusten Herrasta - trilogiasta.
Minusta se oli vielä Hobittejakin parempi.
Se oli paljon kirjaa synkempi ja aikuismaisempi, mikä sopi minulle hyvin,
vaikka olisinkin halunnut nähdä enemmän kevyempiä kohtia. Tunnelma piipahti
hetken myös kevyen puolella, mutta loppua kohti mentäessä, se kääntyi taas
synkäksi. Musiikki sopi tunnelmaan hyvin, joskin se olisi voinut olla vähemmän
huomiota herättävää.
Uusia hahmoja nähtiin taas runsaasti, kuten Stephen Fryn humoristinen
Järvikaupungin herra. Uusi hahmo oli myös Luke Evanssin esittämä Bardi, joka
auttoi Bilboa ja kääpiöitä heidän matkallaan. Nahanvaihtaja Beorn oli
onnistuttu luomaan valkokankaalle uskottavasti. Elokuvaan oli lisätty kirjoissa
esiintymättömät Legolas (Orlando Bloom) ja Tauriel (Evangeline Lilly). Legolas
- haltia oli minusta fanina hyvä lisäys. Tauriel taas toi varsin
miesvoittoiseen kaartiin naiskauneutta. Hän toi myös romanttisia jännitteitä
kääpiö Kilin kanssa, mutta minusta se väkisin lisätyn oloinen. Minusta hahmot
toivat lisäväriä tarinaan, mutta he eivät ole tarpeellisia juonen kannalta. Tauriel
oli kuitenkin Lee Pacen esittämän metsähaltijoiden kylmän hallitsijan Thranduilin
kanssa elokuvan kiinnostavampia hahmoja. Haltioiden taistelua oli nautinto
katsella. Elokuvan paras toimintakohtaus oli koomiseksikin hervahtanut
tynnyrikohtaus. Minusta se olikin elokuvan parhaita kohtauksia, vaikkei ollutkaan uskollinen kirjalle. Gandalfin
seikkailut olivat jännää katsottavaa.
Niissä jännite säilyi loppuun asti. Örkit olivat sopivan rumia ja
persoonallisia. valitettavasti Klonkku ei mahtunut tarinaan, minkä ymmärrän
hyvin. Lohikäärme Smaug oli taidolla tehty. Kuitenkaan hänen ja Bilbon
kissa-hiiri leikki ei ollut läheskään yhtä vakuuttava kuin olisi voinut olla.
Kohtauksissa ei käynyt ilmi Smaugille kuvattu oveluus.
Elokuvaa oli mielenkiintoista seurata, sillä se tarjosi
kirjan lukeneillekin yllätyksiä. Elokuva oli toinen osa, joten se alkoi
keskeltä ja loppui cliffhangeriin. Minulle ei kuitenkaan tullut väliosan
tuntua, vaikka elokuva loikin asetelman viimeiseen osaan. Tämäkin osa oli
taidolla ja huolella tehty. Erikoistehosteet olivat laadulla tehty. En
odottanutkaan mitään muuta. Visualisesti elokuva oli ilo silmälle. Uusi-Seelanti
sopii loistavasti fantasian kuvauspaikaksi kauniine maisemineen. Elokuva oli
pitkä. Sitä saisi helposti lyhyemmäksi karsimalla tunnelmointia ja lyhentämällä
toimintakohtauksia, mutta minusta pituus oli vain hyvä. Sain katsoa loistavaa
elokuvaa kauemmin. Martin Freeman tekee erinomaista työtä Bilbona. Muuten
näyttelijät tekivät työnsä vahvasti. Kaiken kaikkiaan Hobitti – Smaugin
autioittama maa onnistui herättämään Tolkienin klassikkofantasian eloon
loistavasti. vaikka yleensä katson elokuvat vain kerran, tämän voisin katsoa
toistekin. Odotan viimeistä osaa innolla. Toivottavasti se pääsee samalle
tasolle muiden sarjan osien kanssa. Annan viisi tähteä. Jos voisi, antaisin
jopa kuusi tai enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti