Tehdään yksi asia
selväksi: En usko, että väestön
kasvun ehkäiseminen on syy jättää hoitamatta ongelmia, kuten lapsikuolleisuus.
Haluan nyt kuitenkin selvittää väestön kasvuun liittyviä asioita, kuten mitä
sen ehkäisemiseksi voi tehdä, jos ei oteta lukuun joukkotuhoaseita tai muuta
raflaavaa.
Väestönkasvusta huolestuminen on verrattain uutta. Siitä
pitivät huolen niin sodat, kulkutaudit kuin korkea imeväiskuolleisuuskin. Onko
nykyään elintason parantuessa syytä huolestua? YK:n ennusteen mukaan väki
lisääntyy vuoteen 2050 asti, nykyisestä noin 7 miljardista yli yhdeksään
miljardiin. Suomeen vaikutukset eivät kuitenkaan näy juurikaan, sillä suurin
osa väestönkasvusta tapahtuu kehitysmaissa. Esimerkiksi Afrikan väkiluvun on
ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu on kuitenkin
heikennyt teollisuuden alkuajoista. pelättyä väestöpommia ei ainakaan vielä ole
tapahtunut. Väestön siis ennustetaan kasvavan, vaikka tietenkin paljon voi
vielä tapahtua. Lisäksi ennemmin tai myöhemmin syntyvyys asettuu tasapainoon kuolleisuuden
kanssa. Väestötieteessä ilmiötä kutsutaan väestölliseksi muuntumiseksi, ja
kaikki maat käyvät sen läpi vuorollaan. Tähän kuitenkin menee aikaa. Yksi
kunnon sota tai epidemia, niin maailman ihmiset vähenevät kummasti. Kumpaakaan
en toivo, enkä ymmärrä niitä, jotka toivovat. Perustellaan sitä joko
väestönkasvulla tai jollain muulla syyllä. Oikeasti. He eivät ole ehkä
väärässä, mutta eivät he ole kovin myötätuntoisia ihmisiäkään. Kuinka paljon
ihmisiä maailmassa pitäisi olla? Suurin osa arvioista vaihtelee kahden ja 64
miljardin välillä.
Uhkaako väestönkasvu maapalloa? Minä vastaan: kyllä. Varsinkin kuin ilmastonmuutos lisää ihmisten ahdinkoa. Ihmisten lisääntyessä
resurssit vähenevät, jolloin kaikille ei riitä ruokaa tai puhdasta vettä. Pula
luonnonvaroista voi pahimmillaan aiheuttaa sotia. Täytyy kuitenkin muistaa,
että resurssien vähenemiseen vaikuttavat myös muut asiat, kuten ihmisten
ylikulutus. Esimerkiksi Australian tai Yhdysvaltain keskivertokansalainen
tuottaa hiilidioksidipäästöjä kahdessa päivässä saman verran kuin malawilainen
tai ruandalainen vuodessa. Jos yhteiskunnat eivät kuluttaisi, niiden
olemassaoloon liittyvät ongelmat kuten ilman ja veden saastuminen sekä
ekosysteemien tuhoutuminen olisivat luonnollisesti olennaisesti pienempiä. Nälänhädästä
puhuttaessa kannattaa muistaa, että ongelma ei välttämättä ole
maailmanlaajuinen ruuan vähyys, vaan se, ettei köyhimmille ole sitä tarjolla. Kaikilla
ei ole varaa ostaa ruokaa, vaikka sitä olisin tarjolla. Tilanne ei ole vielä
paha, eikä paniikkiin oli syytä. Joidenkin tutkijoiden mielestä ilmastonmuutos
on paljon liikakansoitusta pahempi uhka. Asialle kannattaa kuitenkin tehdä
jotakin ennen niiden lisääntymistä, jolloin voi olla jo liian myöhäistä. Käytännössä
keinoja väestönkasvun hillitsemiseksi on ainakin vielä toistaiseksi kaksi: lapsikiintiöt
tai lisääntyvä ehkäisyneuvonta, joka toiminut tehokkaasti Iranissa. Maassa
ehkäisykurssit ovat pariskunnille pakollisia, ennen naimisiin menoa. Syntyvyyttä
voidaan rajoittaa myös monin epäsuorin keinoin esimerkiksi parantamalla köyhien
tuloja, vähentämällä lapsikuolleisuutta ja lisäämällä naisten koulutusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti