Joku aikaa sitten luin
Ruth Grahamin artikkelin siitä, kuinka aikuisten pitäisi hävetä nuorten
aikuisten kirjojen lukemista. Minusta hän on väärässä.
Luen itse jonkin verran nuorten aikuisten kirjoja. Minun
kädessäni on kulunut niin Potterit kuin Nälkäpelitkin. Enkä ole ainut.
Ymmärtääkseni nuorille aikuisille suunnatut kirjat kelpaavat vähän
vanhempaankin makuun. juuri nyt nuorten kirjoihin on tullut jonkinlainen
buumikin. Henkilökohtaisesti en näe tässä mitään ongelmaa. Kirjat ovat erittäin
hyvää viihdettä. Ne ilahduttavat, liikuttavat ja naurattavat. Huolimatta siitä,
minkä ikäisille ne ovat suunnattu. Hyvin tehty nuorten kirja voi olla jopa
parempi kuin jotkin aikuisille suunnatut kirjat. Itse en ihan lasten kirjoja
lukisi, mutta en tietenkään tuomitse niitäkään, jotka lukevat. Jokainen
lukekoon mitä haluavat. Ilmeisesti jotkin kuitenkin ovat eri mieltä. Syynä ovat
hyvin usein arvostelijan omat ennakkoluulot. Hyvät ihmiset, lukekaa nuortenkirjoja
ennen niiden arvostelemista!
Myönnän suoraan, että nuorten kirjoissa on joskus turhankin
mustavalkoinen maailma. Toisaalta esimerkiksi
Cassandra Claren kirjat tuovat
muitakin värejä nuorten kirjoihin. Päähenkilökin on usein teini, 11–19 vuotta
vanha. Minusta nuorten kirjojen tapaisia teoksia voitaisiin kirjoittaa
aikuisempaa, muuttamalla mainitsemani asiat. Jos nämä asiat eivät lukemista
haittaa, miksi nuorten kirjoja ei saisi lukea. En keksi äkkiseltään vastausta. Miksi
lukemista ei pitäisi rajoittaa? Tähän on helpompi keksi syitä. Tärkeämpänä on
yksilönvapaus, jota ei pitäisi rajoittaa mitenkään, varsinkin jos yksilö ei
vahingoita toista millään lailla. Lisäksi minusta on parempi, että luetaan edes
jotakin. Jos luettu teos kiinnostaa, sitäkin parempi. Olisiko liikaa vaadittu,
ettei arvosteltaisi toisen kirjamakua tai väitettäisi oman olevan niin paljon
parempi kuin toisen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti