maanantai 9. kesäkuuta 2014

Katsaus: Muurin tuolla puolen

Viime jakson kunniaksi ajattelin vähän valottaa tilannetta Muurilla. Tilanteella on omat taustansa ja vapailla ihmisillä, jota Westerosilla sanotaan villeiksi, on syynsä hyökätä Muurille. Ja kyllä, tiedän etteivät tapahtumat ole tosia. Kyseessä on vain kirja.

Yövartijat ovat Westerosin vanhin veljeskunta, noin 8000 vuotta vanha. Se on selvinnyt monista sodista vuosien varrella. Alun perin sen piti suojella maailmaa Toisilta, mutta heidän sijaan sitä uhkasikin villit. Villejä vastaa taistelu osoittautuikin vähä vähältä heidän tärkeämmäksi tehtäväkseen.  Ennen veljeskuntaa kuului jaloja ritareita, mutta nyt se nähdään ainoana keinona välttää rangaistut. Yövartijat vannovat valan: “Night gathers, and now my watch begins. It shall not end until my death. I shall take no wife, hold no lands, father no children. I shall wear no crowns and win no glory. I shall live and die at my post. I am the sword in the darkness. I am the watcher on the walls. I am the fire that burns against the cold, the light that brings the dawn, the horn that wakes the sleepers, the shield that guards the realms of men. I pledge my life and honor to the Night's Watch, for this night and all the nights to come. “ Näihin ihanteisiin he yrittävät nojata parhaansa mukaan.


Vapaat ihmisen, toisin sanoen villit ovatkin sitten erilainen ryhmittymä. Aiemmin keskenään taistelevat kansat ovat löytäneet yhteisen johtajan Mancesta ja sotivatkin nyt yhdessä tavoitteensa saavuttaakseen. Nykyiset vapaat ihmiset polveutuivat niistä, jotka olivat tarpeeksi epäonnisia jäädäkseen maailman Pohjoisosiin. Tähän taustaa vasten ymmärrän heitä. Niin kuin Ygritte sanoi: "They're not your lands! We've been here the whole time! You lot came along and just put up a big Wall and said it was yours!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti