Kirja ja vähän mutakin ihmisistä

Joku aika sitten meillä kohuttiin Harvardin yliopiston uudemmasta löydöstä: Kirjasta, jonka kannet ovat tehty ihmisen nahasta. Ihmisruumista on käytetty muutenkin hyväksi mm. tieteen käytössä.

Kirja on peräisin 1800-luvulta. Des destinees de l'ame – nimistä kirjaa tutkittiin tarkoin. Nyt tutkijat ovat varmoja, että kirja on tehty juuri ihmisten nahasta. Tähän viittaa myös ranskaksi kirjoitettu kirjan välistä löytynyt viesti. Siinä lääkäri kertoo, että ihonhuokoiset erottaa helposti. Lisäksi hän valotti juuri ihmisnahan valitsemisen motiivia. Kirja kertoo ihmissieluista, joten tekijät päättivät ihmisnahan olevan juuri sopiva materiaali. Kirjeen kirjoittaja on kirjan kirjoittajan Arsène Houssayen ystävä.

Arsène Houssaye

Kuka on itse kirjailija? Arsène Houssaye oli ranskalainen novellisti ja runoilija. Hän eli 1815-1896 ja aloitti kirjailijan uransa Pariisissa vuonna 1836. Hänen runojaan edustaa kirja mm. Symphonie des vingt ans ja novelleja Les Filles d'Ève.  Arsène myös arvosteli taidetta ja kirjallisuutta. Hänellä on poika, Henry, josta tuli historioitsija ja joka kirjoitti isästään elämänkerran.

Ihmisten ihosta tehty kirja ei kuitenkaan ole niin suuri uutinen kuin voisi kuvitella, sillä 1800-luvulla teloitettujen rikollisten nahat annettiin parkitsijoille sekä kirjastonhoitajille, muun ruumiin mennessä tieteen käyttöön. En vastusta käytäntöä, jos en ole sitä vaatimassakaan. Des destinees de l'amessa käytetty iho oli peräisin mielisairaalta naiselta, joka kuoli sydänkohtaukseen.

Ruumiiden hyväksikäytöllä on tieteessä pitkät perinteet. ihmisruumiin tutkiminen on vuoroin ollut sallittua ja vuoroin lailla kiellettyä. Niitä leikeltiin anatomian opiskelun yhteydessä. Tapa on käytössä vieläkin. Ennen vanhaan ruumiita vain oli vaikea saada. Siitä kehittyi 1800-luvulla kohtuullisen tuottoisa liiketoiminta, jonka seurauksena Englannissa omaiset vartioivat vainajaa päiväkausia. Yritteliäimmät varastivatkin ruumiita haudoistaan ja myivät ne tieteen käyttöön. Myös lääketieteen harjoittajien suorittamat ruumiinryöstöt tuntuivat olleen varsin yleisiä. kiinni ei kannattanut jäädä, sillä se olisi lääkärin uran loppu.

Kuvasa on Heurekan Body Works-näyttelyn ruumiita

Vielä nykyäänkin ihmisruumiilla on suuri merkitys anatomian opetusvälineenä. Lääketieteen lisäksi ruumiiden käyttö tutkimustyössä on saanut yllättäviä sovelluksia esimerkiksi oikeusantropologiassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on toimineet Body farmit Body farm, joissa tutkitaan ihmisruumiin mätänemistä ja hajoamista. Ruumistutkimuksen tehtävänä on tuottaa tietoa ihmisten kuolinsyistä tilanteissa, joissa tavallinen ruumiinavaus ei sitä enää kerro. Niitä on Yhdysvalloissa yhteensä kolme. Eurooppaan he eivät ole rantautuneet. Täällä on ruumiiden kohteluun liittyen tiukemmat lait.

Aihe on herättänyt keskustelua puolesta ja vastaan. Minusta, jos ruumis on kuolemaantuomitun tai vapaaehtoisesti lahjoittaneen, ongelmaa ei ole. Haudanryöstöt ja pelkästään tutkimustarkoituksiin suoritettavat murhat ovat asia erikseen. Kunnioitus vainajia kohtaan istuu ihmisissä syvässä ja siksi ymmärrän ruumiiden käyttöä sen joka muodossa vastustajia, vaikka heillä ei välttämättä järkiperusteita olisikaan.