Yö Tallinnassa

Juhannus, tuo keskikesän juhla saapui taas tänäkin vuonna. Minä vietin sen perheeni kanssa Tallinnassa. Voin sanoa, että hauskaa oli. Varsinkin, kun olen käynyt kaupungissa vain kääntymässä.

Lähdimme matkaan aikaisin, seitsemän maissa. Laiva lahti puoli yhdeltätoista ja paikalla piti olla tuntia ennen. saavuimmekin hyvissä ajoin. Tallinnaan matkasimme nopealla yli. Matka kesti pari tuntia. Se sujui kahvitellessa ja kierrellessä kauppoja. Matkan päätyttyä jouduimme odottamaan laivasta pääsyä. Aikaa jäi vielä Tallinnassa kiertelyyn, huoneen kun sai vasta kolmelta. Söin salaattiakin. Jonotimme sielläkin, mutta saimme lopulta huoneet. Pääsimmekin valmistautumaan loppupäivään.

Hetken levon jälkeen matka jatkui, tosin vain vastakkaiseen huoneeseen. Siellä kilistelimme Tallinnan kunniaksi. Kävelimme Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Mi

nä olin ainoa meistä, joka ei ollut ennen käynyt siellä. Tarpeeksi paikkaa tutkittuamme, pysähdyimme katselemaan maailman menoa. Seuraavaksi oli vuorossa ruoka. Olin tyytyväinen tilaamaani lasagneen. Kävimme vielä oudossa keskiaikaa mukailevassa paikassa oluella. Sitten olikin jo vuorossa hotellille meno. huomautan vielä, että kiertämiseen meni aikaa. Meillä ei ollut mitään kiirettä.

Seuraava päivä alkoi runsaalla aamupalalla ja jatkui kaupoissa shoppailemalla, mikä ei kuulu lempipuuhiini. Sain kuitenkin itselleni ostettua käsilaukun. Välipalan jälkeen, jos chiapattaleipää voi sellaiseksi sanoa, kävin kidutusmuseossa. Kukaan muu ei tullut mukaan. Siellä oli keskiaikaisia kidutusvälineitä ja kuvauksia niiden käytöstä. Suosittelen lämpimästi, jos vain aihe kiinnostaa vähänkään. Ei herkkähermoisille. Sitten olikin kotiin lähdön aika. Odottamista riitti, mutta hyviä puoliakin oli. Sain Dan Brownin Infernonkin luettua.

Jäljelle jäi enää kotiin lähtö. Laivamatka sujui samalla lailla kuin viime matkakin. Kotona olimme vasta puolen yön aikaan, mutta onneksi jäljelle jäi vielä yksi vapaapäivä. 

Kaiken kaikkiaan matka sujui hyvin, vaikka se olisikin voinut kestää pitempään. Nyt molemmat päivät olivat matkapäiviä, eikä meille jäänyt yhtä kokonaista päivää.