Aivokuolleita poliitikkoja- Fiktion muodossa

Subilta alkanut BrainDead on poliittinen satiiri scifielementein. Katsoin sen ensimmäisen jakson, ihan uteliaisuudesta. Nyt kerron saamani ensivaikutuksen sarjasta.

Tämä teksti perustuu täysin BrainDeadin ensimmäiseen The Insanity Principle: How Extremism in Politics is Threatening Democracy in the 21st Century-nimiseen jaksoon, eikä siis ole lopullinen mielipiteeni sarjasta. Teksti sisältää juonipaljastuksia. Lue siis omalla vastuulla.

Dokumentaristi Laurel Healyn (Mary Elizabeth Winstead) uusin dokumentti ei saanutkaan sen kipeästi kaipaamaa rahoitusta. Lisäksi hänellä on huolenaan maksamatta jäänyt opintolaina. Naisen ei auta muu kuin ottaa vastaan työ veljensä, demokraattien senaattori Luke Healyn (Danny Pino), toimistosta. Siellä onkin käynnissä täysi tohina, sillä riita budjetista uhkaa sulkea koko hallituksen.

Valitettavasti Laurelilla ja kumppaneilla on käsissään isompikin ongelma. Muurahaisia muistuttavat avaruusparasiitit, jota muuttavat kärkipoliitikkoja ihmiset harvinaisen mustavalkoisen maailmankuvan omaavaksi. Demokraattien mielestä Republikaanit ovat kaiken alku ja juuri ja päinvastoin. Tämä tuo omat ongelmansa puolueiden tekemiin kompromisseihin perustuvaan kaksipuoluejärjestelmään.

Avaruusmuurahaiset vaikuttavat ”valtaamiinsa”, paremman termin puutteessa, ihmisiin muillakin tavoilla. He saavat heidät elämään terveellisemmin, muun muassa lopettamalla heidän alkoholin käyttönsä kokonaan. Lisäksi niillä on pienoinen pakkomielle Carssien "You Might Think”-biisin, jota vallatut kuuntelevatkin kovalla innolla. Kyllä, korvamadoillakin on korvamatoja.

Kyseessä on siis poliittinen satiiri, scifielementeillä höystettynä. Ensikuulemalta tämä voi kuulostaa hölmöltä ja sitä se onkin, ainakin pilotin perusteella. Hölmö voi tosin olla viihdyttävälläkin tavalla. Sen osoitti jo sellaiset, BrainDeadiin verrattuna hyvin erilaiset sarjat, kuin Lucifer ja iZombie. Sen näyttää osoittavan myös BrainDead itse, joskin täysin omalla tavallaan.

Sarja on The Good Wifen tekijöiden, Robert and Michelle Kingin käsialaa. Minun on pakko sanoa, etten ole juuri katsonut kyseistä sarjaa, lakisarjat kuin eivät ole minun juttuni. Niinpä en vertaile sarjoja keskenään. En kyllä olisi vertaillut sarjoja muutenkaan, sillä uskon vahvasti, että jokaista sarjaa pitää arvioida ensisijaisesti omana itsenään. Tietenkin vertailu muihin lajityypin teoksiin on aina sallittua.

BrainDead sai vahvan alun. Yhden jakson perusteella voin sanoa katsovani lisää, ainakin vielä jakson tai pari. Varsinkin kuin luin enemmän kuin yhden arvostelun, jossa sanotaan sarjan paraneman seuraavan kahden jakson aikana. Ei sillä, että pilottikaan nyt olisi ollut huono. Sitä paitsi pidän ideasta, niin tyhmältä kuin se kuulostaakin. Se tuo mielikuvitusta poliittisen satiirin genreen.

Pidän myös Laurelista, joka tuntuu olevan melkein ainut järkevä ihminen koko sarjassa. Enkä puhu nyt vain avaruusparasiitin uhriksi joutuneita. Onneksi vain melkein. Toinen järkevältä vaikuttava oli republikaaneille työskentelevä Gareth Ritter (Aaron Tveit), joka ystävystyy Laurelin kanssa heidän keskinäisistä, poliittisista, eroistaan huolimatta. Tietenkin puhun vain sarjassa tähän asti esiintyvistä hahmoista.

Tärkeisiin hahmoihin kuuluu myös republikaani senaattori Red Wheatus (Monkin Tony Shalhoub), joka vaikutti hyvältä tyypiltä. Sellaiselta, joka on valmis tekemään kompromisseja tarvittaessa. Siis ennen kuin hänkin joutui avaruusparasiittien uhriksi. En ole vielä saanut koko kuvaa siitä, millaiseksi hän muuttuu. Epäilen kuitenkin, ettei se tiedä Laurelille ja kumppaneille mitään hyvää.

Avaruusmuurahaiset puolestaan eivät ole mitenkään mielenkiintoisia maailmanvaltaajia. Asia voi toki muuttua, kunhan heidän suuri suunnitelmansa käy ilmi. Nyt nimittäin ei voi tietää, mihin he oikein pyrkivät. Toisaalta tarvitseeko heidän ollakaan pahiksina mitenkään erikoisia, sillä sarja keskittyy enemmän sen ihmishahmoihin. Vallattuihin tai valtaamattomiin.

BrainDead tarjoaa osuvaa satiiria, avaruusmuurahaisia ja tarpeeksi kiinnostavia henkilöhahmoja. Saa nähdä, kuinka pitkälle se riittää. Annan pilotille neljä tähteä. Mielipiteeni voi kuitenkin muuttua.

Rikosten ratkaisua superkykyjen voimin

Superkykyjä omaavia ihmisiä, rikoksia ja salaperäisiä organisaatioita. Mitä muuta voisi toivoa. Juuri näitä löytyy periaatteessa hyvältä, mutta toteutukseltaan keskinkertaiselta Alphasista.

Neurologi Lee Rosen johtaa "Alphas"-nimistä ryhmää, johon kuuluu viisi yliluonnollisia voimia omaavaa ihmistä: voimamies Bill, lähetyksiä nappaava autisti Gary, ihmisiä manipuloiva Nina ja superaistit omaava Rachel. Sarjan ensimmäisessö jaksossa ryhmä saa töitä, kun omituinen puhelinsoitto saa tavallisen myymäläapulaisen lähtemään kesken töiden ja ampumaan toisen miehen.

Alphojen kyvyille on annettu kulunut, mutta järkevä selity: He ovat evoluution seuraava vaihe. Vaikka selitystä on käytetty paljon, se ei tee siitä vähemmän uskottavaa. Ainakin uskottavampaa, kuin vaikkapa hämähäkin purema. Ei millään pahalla hämähäkkimiestä kohtaan. Sarjan uskottavuutta lisää lisäksi se, että alphojen kyvyillä on omat varjopuolensa. 

Hahmot eivät ole huonoja. Samoja hahmotyyppejä on vaan jo käytetty liikaa. Lisäksi jokaisella hahmolla on stereotypiaa vastaavat kyvyt, esimerkiksi macho on voimamies, flirtti nainen saa ihmiset tekemään mitä haluaa ja niin pois päin. Suosikkihahmoni on tohtori Rosen. Hän on eräänlainen ryhmän Totori Xavierista. Valitettavasti hänkin jaksaa kiinnostaa tiettyyn rajaan asti.Vähiten pidän Billistä, entisestä FBI-agentista, jolla on vihanhallintaongelmia.

Pääjuoni ei ole koukuttavin mahdollinen, mutta se voi muuttua mielenkiintoiseenkin suuntaan. Olen kuullut, että sarjaa pitää katsoa 3-4 jaksoa, ennen kuin siitä voidaan tehdä kovin suuria johtopäätöksiä. Red Flag, suomeksi punainen lippu vaikuttaa hyvin lajityypille ominaisia vihollisia.

Pilotin perusteella idean toteutus on suhteellisen onnistunut, mutta mutta mikään lajityypin helmi Alphas ei ole. Kyllä sarja paremman puutteessa menee. Omalta osaltani ongelma onkin se, että parempia tai ainakin yhtä hyviä sarjoja on Netflix täynnä, esimerkiksi tällä hetkellä katsomani Salaiset kansiot. Kyllä sarjalle mahdollisuus kannattaa antaa, kunhan muistaa pitää odotuksensa matalana. Kaksi ja puoli tähteä.