Kirous Storybrooken yllä- Taas vaihteeksi

Olipa kerran on taas täällä, viikon tauon jälkeen. Tämä kauden kymmenes jakso tottelee nimeä Fall. Luvassa on jälleen kirouksia, draamaa ja vierailuja Arendellessä. 

Aikaisemmin tapahtunutta. Ingrid langetti Lumikuningattar-sadusta tuttu, eripuraa aiheuttavan kirouksen kirouksen Storybrooken ylle. Emma ja Elsa kuitenkin säästyvät siltä, kiitos lumottujen ystävyysrannekkeiden. Rumple juonitteli Ingridin kanssa kuin viimeistä päivää. Takaumissa Anna vangitsi kirouksen vaikutuksen alaisena Elsan uurnaan ja Ingridin antoi Arendellelle kylmä kohtelua (pun intendet).

Takaumat sijoittuvat jälleen Arendelleen. Frozeniin kyllästyneitä, joihin en itse kuulu, voin huojentaa se, etä storylinesta on enää kaksi jaksoa jäljellä. Anna ja Kristoff sulavat ja suunnittelevat uurnan etsimistä. Valitettavasti siihen tuli mutka matkaan, nimittäin juuri herätetty, son of the queen bitch, Hans parin veljensä kanssa. Onneksi Anna ja Kristoff voittavat heidät helposti ja matka jatkuu. Kristoffilla ja Annalla on kaksi vaihtoehtoa: Rumple tai ns. Toivomustähden ostaminen merirosvo Mustaparralta. He valitsivat Mustanparran. Valinta käy Rumplen tuntien järkeen.

Mustaparta

Valitettavasti Hanssilla on sopimus Mustanparran kanssa ja hän tavoittaakin heidät melko pian. Hans ja Mustaparta ei tee niin kuin minä olisin pahiksena tehnyt eli tapa heitä siihen paikkaan. Ohan heillä ylivoima. Vaan he tunkevat Annan ja Kristofin arkkuun lukittuina mereen. Arkkuun siksi, koska muuten heidät voisi pelastaa merenneito yms. meressä elävä, ajoittain ihmisiä auttava olio. Takauman lopussa arkussa kappailevat sankarit katoavat maagisesti. Minne? Se selviää jakson lopussa.

Storybrookessa Rumple tekee sopimuksen Ingridin kanssa. Hän, Belle ja Henry pääsisivät lähtemään kohta kirouksen vallasta olevasta kaupungista ja vastalahjana Rumple jättää Ingridin rauhaan. Liekö miettinyt asiaa loppuun asti, koska tuskin Belle tai Henry arvostaa sitä, että hän jättää muun kaupungin, johon kuuluu heidän läheisiään, tuhoamaan toinen toisensa. Lisäksi Rumple oli valmis uhraamaan itsensä kolmanne kauden puolessa välissä, joten mistä käännös.

Ehkä Rumplella on joku end game, josta emme vielä tiedä tai sitten käsikirjoittajat muuttivat olennaisia osia hahmosta palvellakseen tarinaa. Rumple on tehnyt kaikenlaista ja päässyt siitä kuin koira verästä. Saa nähdä selviääkö tällä kertaa ja mikä tärkeintä, haluavatko katsojat hänen enää selviävän. Tosin en ole varma siitä, että Rumplen pitää valita joko valta tai rakkaus, sillä jos joku voi saada ne molemmat, se on juuri hän.

Toisaalla sankarimme seuraavat kirouksen tuloa. He päättävät toimia ja etsiä ulospääsyä kaupungista. Pulmana on vielä jo kauden alusta tuttu jäämuuri. David yrittää murtaa muurin hakulla, mikä ei tietenkään onnistu. Onneksi siitä seuraa jotain hyvääkin, nimittäin juuri sopivasti muuri paljastaa Annan kaulakorun, joka tulee paljastumaan hyvinkin tärkeäksi. Kyllä sankareilla on nykyään helppoa, kun kaikki heidän tarvitsemansa tulee kuin taikaiskusta.

Vähän myöhemmin katsojille selviää, miksi koru on niin tärkeä. Belle kertoo Emmalle ja Elsalle, että samasta kirouksesta selvinneestä Annasta voisi saada rokotetta kiroukselle. Annan etsintään tarvitaan jotain Annan omistamaa. Koru on ainut sellainen asia, joka Elsalla on mukana. Koru viekin Elsan ja Emman kirjastoon ja sieltä salaperäiseen kiviseinään, jonka takana Anna Loitsun mukaan on.
Sen sijaan, että naiset olisivat taikoneet seinän auki, he pyytävät apua muilta päähahmoilta.

Heille selviää kuitenkin, että heille riittä aikaa vain joko Anna pelastamiseen tai loitsuun, jota keijut juuri tekevät. Olipa kerran on ainut sarja, jonka arviostelussa saan käyttää tämän kaltaisia lauseita. Tietenkin koru tuhoutuisi loitsussa. He päätyvät hieman ilmiselvästi pelastamaan Storybrooken ja pyytävätkin korua Elsalta. Heille kuitenkin selviää pian, että Elsa ei ole antanut heille korua, vaan pussissa on pelkkiä kivia. Emma menee heti Elsan tempun huomattuaan perään. Nyt naiset sitten käyttävät jäätaikuutta hyväkseen ja onnituvatkin murtaa seinän.

Samaan aikaan Rumple juonii muiden päänmenoksi. Keijut työskentelevat kirousta murtavan loitsun kanssa. Rumple haluaa estää heitä. Hänellä onkin apunaan Kapteeni koukku, jonka sydämen hän otti viime jaksossa. Koukku totteleekin vastentahtoiseksti, mikä päättyy keijujen aknnalta huonosta. He joutuvat Mikin hattuun.

Seinän takaa paljastuu ranta. Annaa ei kuitenkaan näy missään. Se kuitenkin muuttui pian, sillä Annan koru paljastuu toivomustähdeksi. Elsa toivoo siskoaan takaisin. Toivomus toteutuu. Anna ja Kristoff päätyvät Storybrookeen. He eivät ehdi vaihtaa kuulumisia kauaa, sillä kirous on tulossa. Merestä tulee muutakin, nimittäin kauden alussa Elsan ja äidin lähettämä pulloposti. Mitäköhän siinä on? Luultavasti jotain, mikä aittaa Ingridin ja hänen antavan kaula-aukkonsa voittamisessa.

Storybrookilaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lukita itsensä, ainakaan päähahmoolla. Muita ei näytetä. Sarja siis kärsii edelleen sivuhahmojen vähäisestä roolista. Kirous tulikin kauden liikuttavamman hyvästijättö-kohtauksen jälkeen. Herkemmille suosittelen nenäliinapakettia, sillä herkyyttä riitti, varsinkin lopuksi. Vähemmän herkät toivoivat, että kirous tulisi jo. Pakko myöntää, että vaikka kirouksen on jo nähty, tämä taitaa olla neljäs, tämä on niistä ehdottomasti kaunein.

Katsokaa vaikka

Dialogi oli jälleen kerran rikasta, varsinkin Reginan kohdalla. Jonkun verran huumoriakin saatiin mukaan, kiitos kuuluu lähinnä Kristoffille ja Annalle, sekä Reginalle. Jakso oli draamapainoitteinen. Hahmojen keskenäiset suhteet olivat osa-alue, jonka se näytti kiitettävästi. Miinuksena mainittakoot, että Olisin sitä paitsi toivonut Frozen-takaumille erilaista loppua. Annan löytymistä lukuunottamatta.

Jakso oli ihan hyvä. Eli ei ehkä paras sarjan jaksoista ikinä, mutta se teki tehtävänsä eli sai katsojan odottamaan lisää. Neljä tähteä.