tiistai 9. joulukuuta 2014

Satuhahmojen pimeät puolet ottavat vallan

Satuhahmoja, kirouksia, taikuutta ja inhimillisiä pahiksia. Kyllä, on taas aika seurata Olipa-kerran-sarjaa. Tämän viikkoisen jakson nimi on Shattered Sight.Varo juonipaljastuksia.

Aikaisemmin tapahtunutta: Lumikuningatar langetti Storybrooken ylle kammottavan kirouksen, joka paljastaa saa kaupungin asukkaat toisiaan vastaan. Kaupungilla on kuitenkin mahdollisuus selvitä, sillä kirous ei vaikuta Emmaan, Elsaan ja Annaan. Heidän pitää nyt keksiä keino kirouksen murtamiseksi ja samalla pitää riitaisat kaupunkilaiset erossa toisistaa. Kumpikaan ei ole mikään helppo tehtävä.

Kerron takaumista tavan mukaan ensimmäiseksi. Takaumat liittyvät tällä viikolla Ingridiin ja hänen seikkailuihinsa 1980-luvun Bostonissa, jossa vielä satumaailman vaatteissa kulkeva Ingridi saa melkoisesti huomiota. Ei ihme. Hänen pukunsa on paitsi epätavanomainen, myös antava. Hän tapaa ennustajan aikeenaan kysyä Emman olinpaikkaa. Valitettavasti ennustaja osoittautuu huijariksi. Ingrid yrittää taikuuttaa häneen, mutta epäonnistuu. Meidän maailmassamme kuin ei ole taikuutta. Kohtauksen pointti jäi minulle epäselväksi. Siitäkin huolimatta, että siinä oli hauskat kohtansa.

Seuraavassa takaumassa Ingrid on onnistunut jäljittämään Emman, joka asuu nyt hänen luonaan parin muun lapsen kanssa. Miten hän sen teki? Sitä tarina ei kerro. Joka tapauksessa hänen nousunsa pennittömästä maailmaanmuuttajasta arvostetuksi yhteiskunnan jäseneksi on inspiroiva. Kaksikko kiintytykin toisiinsa. Niinkin paljon, että Ingrid päättää adoptoida Emman.

Päätös vain vahvistuu, kun Ingrid huomaa Emman taikovan vahingossa jotain. Tai niin Ingrid ainakin tilanteen tulkitsee, koska eikö taikuus toimikaan vain Storybrookessa. Kaikki ei tietenkään suju suunnitellusti. Ingrid kertoo Emmalle tämän taikavoimista, mutta tämä ei usko häntä. Niinpä Ingrid tekee jotain hätiköityä. Hän tyrkkää Emman auton eteen ja pyytää häntä pysäyttämään se. Siitä Emma ei tietenkään pidä, vaan lähtee lätkimään kutsuen Ingridia hulluksi. 

Nuoren Emman kastitus onnistui. Voisin katsoa hänen takaumiaan muutenkin, varsinkin kuin Emmasta ei ole turhan paljon takaumia. Ainakin ottaen huomioon, että hän on yksi sarjan päähahmoista, vanhempiensa lisäksi. Muuten minusta tilanne päättyi harmittavasti. Olisin melkein toivonut jonkun muun sabotoivan heidän suhdettaan. Nuoren Emman karkuunlähtö oli kyllä ymmärrettävää sekä tilanteen, että hahmon huomioiden.

He tapaavat taas vuonna 2011, kun Emma oli jo asettunut Storybrookeen. Ingrid yrittää vielä vakuuttaa Emmaa, mutta Pahan kuningattaren kirous ei ole vielä murtunut, eikä Emma usko häntä. Ingrid päättääkin pyyhkiä Emman muistin saadakseen puhtaan alun. Sitten hänen pitää vain odottaa. Uskoisin, ettei Frozen-takaumia enää nähdä. Elsa ja Anna esiintyvät vielä ainakin yhdessä jaksossa, joten en voi tietää varmasti.

Nykyaika. Storybrookelaiset ovat kirouksen vallassa ja kinastelevat keskenään. Snow ja Davidtosin vain sanallisesti, ovathan he vangittua. Heidän riitelyään oli kuitenkin hauska nähdä. Annaa käy sääliksi, koska hänen pitää kuunnella tätä kaikkea, jotkut herjoista jopa kohdistuvat häneen. Helppoa ei ole muillakaan kirouksesta pois jääneillä. Koukku on edelleen Rumplen vallassa, kun taas Emman ja Elsan pitää keksiä keino murtaa Lumikuningattaren kirous.


Valitettavasti kirouksen murtamiseen on vain yksi keino, jonka he saavat selville, kiitos paljon lukeneen Annan. Se on Kirouksen langettajan tappaminen. Sanomattakin lienee selvää, ettei se tunnu houkettelevalta, mutta mitä muutakaan he voivat tehdä. Suunnitelma on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä Emman ja Elsa Ingridiltä “saamansa”rannekkeet estivät taikuuden käytön häntä vastaan. 

Ratkaisua etsitään ensin Rumplen kaupasta, mutta turhaan. Onneksi ratkaisu on yllättävän helppo. Rannekkeiden taikuus syntyy rakkaudesta, joten sen kumoamiseen tarvitaan vastavoima, eli viha. Siihe he tarvitsivat Pahaksi kuningattareksi taantuneen Reginan apua, vihata hän nimittäin osaa. He saavatkin rannekkeet murrettua, mutta jostain syystä he eivät malttaneet pitää Reginaa holvinsa sisäpuolella. Hän löysikin vangitun Snown, mistä alkaa tappelu. Miekoin jostain kumman syystä. Itse olisin Reginana käyttänyt taikuutta. 

Juoni oli kyllä kiinnostava, sillä Snow:n pimeämpää puolta oli hauska nähdä. Se lisäsi hahmon kiinostavuutta. Toinen kiva tuttavuus oli Paha kuningatar. Vaikka Reginan muutos onkin mielenkiintoista ja toivon hänen onnistuvan, Paha kuningatar on aina hauska nähdä välillä. Minua jäi mietityttämään, kuinka paljon sanotuista oli totta. Katuuko Snow oikeasti Coran murhaa? Tai onko Kristoff oikeasti väsynyt seikkailuihin, joiohin hän Annan kanssa joutuu?

Toisaalla Elsa ja Emma menevät Ingridin tukikohtaan heti rannekkeet katkaistuaan. Siellä Ingrid näyttää heille muistikivet, jossa on kaiki sankarittariemme hyvät muistot hänestä. Keskutelu loppui Anna saapuessa paikalle äitinsä viestin kanssa. Vähän aikaisemmin hän oli löytänyt sen sattumalta. Siis toinenkin arvoitus ratkesi tässä jaksossa.

Viestissä lukee kaikki Gerdan siskoista, että tämä rakasti heitä ja teki väärin laittaessaan siskonsa uurnaan. Toivoin kyllä jotain jännittävämpää, vaikka viesti onkin hyvä: isosiskon uurnaan laittaminen ei ole ratkaisu. Viestin luettuaan Ingrid tekee jotain odottamatonta. Saatuaan tietää, että hänen siskonsa rakasti häntä sittenkin, hän katuu tekemäänsä ja uhraa itsensä. Minusta hän jos kuka olisi ansainnut onnellisen lopun.

Nyyh! Pirun allergia.

Minusta jakso on ollut koko kauden paras, ainakin ensimäisen puliskon. Kausi, kun ei ole vielä edes puolivälissä. Dialogi oli erityisen kiitettävää. Jakso olisi paikoittain voinut toimia myös useissa sarjoissa esiintyvänä huumorijaksona. Siis loppua lukuunottamatta. Mitä seuraavaksi? Minusta storyline olisi voinut jatkua ainakin jakson tai pari. Onneksi luvassa on klassisia Disney-pahiksia, kun Pahatar, Ursula ja Cruella De Ville saapuvat kauden toiselle puoliskolle.

Jakso osoitti, että pahuus voi olla hauskaa. Se oli kaikin puolin onnistunut, lukuunottamatta Ingridin. Takaumiakin olisi voinut karsia, sillä läheskään kaiki eivät olleet juonen kannalta oleellisia. Neljä ja puoli tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti