Chiling Adventures of Sabrinan päättävä neljäs kausi tai niin kuin sarja sitä kutsuu, osa, antoi sarjalle sen ansaitseman lopetuksen. Niin hyvässä kuin pahassakin.
Kun viimeksi näimme Sabrina Spellmanin (Kiernan Shipka) kumppaneineen, niin he saivat voiton koko maailmaa uhkaavat pakanat ja Sabrina loi itselleen toisen version itsestään, joka hallitsee nyt Helvettiä isänsä Luciferin (Luke Cook) rinnalla. Huolet eivät kuitenkaan ole vielä ohi, sillä siinä hötäkässä paha pastori Blackwood (Richard Coyle) sai vapautettua Greenhaleen uusia kauhuja.
Nyt olisi noiden uusien pahisten, muinaisia kauhut, kanssa taistelemisen aika. Siinä välissä Sabrinalla on aikaa ihmetellä ihmissuhteita, hengailla ystävien kanssa (Ross Lynch, Jaz Sinclair ja Lachlan Watson), opetella lisää taikuutta sekä potea identiteettikriisistä. Hän ei enää koe kuuluvansa kuolevaisten maailmaa ja niinpä hän miettii, valitsiko hän sinne jääädessään oikein.
Chilling Advendures of Sabrina oli ja onkin vielä paras Riverdalen aloittavan universumin sarjoista. Silti en surrut kuin kuulin, että tämä neljäs kausi tulee olemaan sen viimeinen. Vaikka sarja olikin hyvä, varsinkin nuorten sarjaksi, niin ei kuitenkaan niin hyvä. Tämä ei tarkoita, että neljäs kausi olisi ollut huono. Sille kuitenkin kävi niin kuin niin monelle ennen sitä, se alkoi toistaa itseään.
Neljäs osa ei nimittäin juuri mitään uutta tarjonnut, muinaisia kauhuja lukuun ottamatta ja nekin muistuttivat hyvin paljon edellisten kausien pahiksia. Samat ihmissuhdekuviot, sama tyyli selvitä ongelmista. Edes Sabrinan identtiteettikriisissä ei juuri mitään uutta ollut. Myös sarjan ympäristä oli pysynyt samana, mutta sen voi hyvin laittaa koronarajoitusten piikkiin.
Toki tähän oli toinenkin poikkeus, mikä olikin koko kauden paras lisäys eli toinen Sabrina. Teema, jolla olisi voinut tehdä enemmäkin. Varsinkin kuin toinen Sabrina oli aivan yhtä pidettävä, jos ei enemmänkin, kuin alkuperäinen Sabrina. Hahmo olikin kauden parhaan jakson, rinnakaismaailman sijoittuvan "Chapter Thirty-Five: The Endless", pääosassa.
Uskon kuitenkin vahvasti, että jakso olisi ollut vielä parempi, jos alkuperänen Sabrina-sarja, Sabrina, teinoita, olisi tullut katsottua. Jakossa nimittäin viitattiin siihen vahvasti. Siinä esiintyi muun muassa alkuperäiset Sabrinan tädit eli Beth Broderick ja Caroline Rhea. Myös alkuperäinen Salem-kissa oli paikalla. Faneille jakso taisi kuitenkin olla oikea herkkupala.
Kaudelta löytyi kyllä toinenkin keskimääräistä parempi jakso, "Chapter Thirty-Two: The Imp of the Perverse" , joka sekin sijoittui rinnakkaismaailmaan. Tällä kertaa vain rinnakkais-Greenhaleen. Keskimääräisiä huonompia jaksoa oli vain yksi, "Chapter Thirty-Four: The Returned". Ja sekin vain siksi, että en ole koskaan olut bändihaaste-arkkityypin suurin ystävä.
Kauden jokaiset jaksot menivät enemmän tai vähemmän monsters of the week, viikon hirviö, teemalla, riittihän muinaisita hirviöistä kauden jokaiselle jakosse. Niitä oli kahdeksan. Minusta se sopikin kauteen hyvin, varsinkin kuin jokainen hirviö liittyi samalla myös kauden pääjuoneen tai tarkemmin samnottuna oli osa sitä.
Koska kyseessä on teinisarja, niin siinä oli jälleen kerran paljon ihmissuhdedraamaa, erityisesti mitä tulee romanttisiin suhteisiin. Minua se ei ole koskaan kiinnostanut, mutta en minä sitä puolta sarjassa vihaakaan. Siitäkään huolimatta, että kauden mielenkintoisin pari eli Zelda (Miranda Otto) Mambo Marie (Skye Marshal) ei saanut ruutuaikaa juuri yhtään.
Chilling Adventures of Sabrinan toteutuksessa ei ole juuri mitään valitettavaa, ruudun kummallakaan puolella, mutta toisaalta vain yksi kunnollinen kehumisen aihe. Kiernan Shipka ositti kuitenkin tälläkin kaudella olevansa oikea valinta rooliinsa teininlita Sabrinana. Uskonkin, että hän löytää sarjan loputtua itselleen helposti uusia töitä.
Paras hahmoista oli edelleen Sabrina, mutta uskon, että lähinnä siksi, että hän sai päähenkilkönä eniten ruutuaikaa ja siten myös persoonallisuutta. Hänen perässään heti perään tulivat Zelda-täti (Miranda Otto) ja Ambrose-serkku (Chance Perdomo). Prudence (Tatiana Gabrielle) kuului myös sarjan hahmojen kärkikaartiin.
Sabrinan ihmisystävistä parhaan storylinen sai Roz, joskin koska hänkin paljastuio noidaksi, minusta ihan turhaan, joten häntä ei kai ihmiseksi voisi sanoa. Harvey, Theo ja muut Baxter High:n oppilaat jäivätkin tällä kaudella pahasti sivuun, joskin se ei juuri minua haitannut. He eivät ole läheskään niin kiinnostavia kui noidat.
Pahiksena pastori Blackwood oli varsin tehokas, jälleen kerran, vaikka olisin toivonut, että hänestä olisi jo päästy ja siirrytty toisiin pahiksiin. Muinaiset kauhut olivat puolestaan juuri sopivan kauhistuttavia ja salaperäisiä, joskin ei kovin omaperäisiä tai persoonallisia. Muista pahiksista Lilith (Michelle Gomez) oli ehdottoomasti paras, vaikka saikin tällä kaudella aivan liian vähän tekemistä.
Kauden ja samalla koko sarjan loppui hyvin kiistanailaisissa merkeissä. Itsekin olisin toivonut vähän erilaista loppua, mutta huono ei kyllä ollut tämäkään. Lukuun ottamatta sitä, että se antoi Sabrinan ja noitien koulun pahan pojan Nickin suhteelle paljon enemmän painoarvoa kui minä. Joka tapauksessa sarjaa tuskin nähdään huonoimpia sarjan loppujen listauksissakaan.
Tiivistetysti Chilling Advendures of Sabrinan saatiin enemmän kuin kunnialla päätöseen, vaikka sen viimeinen kausi ei parhaimpiin kuulukaan. Kolme ja puoli tähteä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti