Liz Williamssin kirjat
ovat uusimpia kirjalöytöjäni. Aloitin loman lukemalla sarjan kolmannen osa,
Kultaisen lohikäärmeen. Ensimmäistä osaa
en ole valitettavasti lukenut, mutta kirjaan pääsee sisään ilmankin.
Nuori teatterilainen katoaa. Tehtävän saavat hoitaakseen rikoskomisario
Chen ja demonipoliisi Zhu Irzh, jotka saavat kuitenkin vielä tärkeämmän
tehtävän: Heidät lähetetään helvettiin diplomaattimatkalle taivaan edustajan
neiti Qi:n kanssa. Samaan aikaan tapahtuu muutakin. Vanharouva neiti Pa saa
hoidettavakseen kuolleen tyttärensä pojan, joka ei ole sitä, miltä näyttää. Näistä
lähtökohdista alkaa Liz Wiliamsin Kultainen lohikäärme.
Ihastuin Liz Williamsin omaperäiseen maailmaan jo lukiessani
sarjan toista osaa, Demonien taivasta. Maailmaan kestää kuitenkin päästä
sisään. Tosin tähän vaikutti omalla kohdallani se, etten ole lukenut
ensimmäistä osaa ja toisesta osastakin on aikaa. Maailmasta löytyi kirjan
edetessä uusia puolia. Siinä mm. tutustutaan Zhu Irzhin perheestä, Sodan
ministeriöön ja mielenkiintoiseen Himon ministeriöön. Pidin erityisesti
sodanministeriön mentaliteetista ja neiti Qi:n suhtautumisesta siihen. Kirjan ongelma omalla kohdallani oli se, että
hahmot kuten vanha rouva Pa tai Pin, prostioutunakin rahansa tienaava
näyttelijä, eivät jaksaneet kiinnostaa loppuun asti. Lisäksi
Päähenkilössä ei ole muuten mitään vikaa, mutta hän voisi olla
persoonallisempi. Muuten niin värikkäässä maailmassa rikoskomisario Chen oli
aika laimea. Tosin minusta Inari, Chenin helvetistä lähtenyt demonivaimo,
lisäsi myös Chenin kiinnostavuutta. Kirjassa on monta kulmaa, josta ehkä
yllättävin kuului lohikäärmeelle. Minusta näkökanta toimi. Zhu Irzh onnistui
hahmona. Vaatimattomuudestaan huolimatta neiti Qi on oikea badass, kun sille
päälle sattuu.
Kirja oli vauhdikas, tilanteita ja tapahtumia riitti. Kirja
loppui ryminällä, kun taivan ja helvetti selvittivät välejään. Erikoista tässä
on se, että tuskin kovin moni oli taivaan puolella, en ainakaan minä.
Helvetissä on monia puutteita, mutta taivaan voittaessa ihmisten kuoleman
jälkeinen elämä olisi uhattuna. Vaikka juoni onkin monimutkainen, pysyin mukana
loppuun asti.
Olen kuullut, että sarjasta tulee ainakin vielä neljäs osa,
jota ei ole vielä suomennettu. Sen englantilainen nimi on The Shadow Pavilion.
Luen sen, kunhan se julkaistaan ja löydän sen kirjastosta. En kuitenkaan
suoranaisesti odota sitä. Annan neljä tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti