Aika on rahaa – Kirjaimellisesti

Jokin aika sitten tein jotain, mitä en ole tehnyt pitkään aikaan. Katsoin elokuvan tv:stä. Kyseinen filmi oli Justin Timberlaken tähdittämä scifiseikkailu In Time.

Lähitulevaisuus. Ihmiset lopettavat ikääntymisen täytettyään 25-vuotta. Kuulostaako hienolta? Niin minustakin. Valitettavasti siinä on koukku. Ihmiset nimittäin saavat samalla vain yhden vuoden elinaikaa. Onneksi elinvuodet toimivat rahan tavoin, joten niitä voi saada lisää mm. tekemällä töitä. Valitettavasti niillä pitää maksaa kaikki eläminen, minkä vuoksi köyhiä kuolee päivittäin. 

In Timen päähenkilö on Will Salas (Justin Timberlake), jolle rikas mies antaa kaikki elinvuotensa tappaen samalla itsensä. Valitettavasti aikansa lainvalvoja, aikavahti Raymond Leon (Cillian Myrphy) pitää Williä murhaajana. Onhan hänellä kädessään paljon ylimääräistä aikaa. Siitä seuraa paljon toimintaa, yhteiskuntakritiikkiä ja ennen kaikkea juoksemista.

Elokuvan lähtökohta on kiinnostava. Se tuo mieleen äskettäin tulleen Matt Damonin tähdittämän Elysiumin, josta pidin. Idealla on jopa vertailukohtaa nykyajasta. Riittääkö aika-kysymyksen aika-sanan voisi korvata rahalla. Valitettavasti elokuvassa ajatus on korvattu täysin toiminnalla. Pelkkä sanoma ei riitä, jos aiheesta ei osaa sanoa mitään erikoista. 

In Time on yhdessä asiassa poikkeuksellista scifiä. Siinä ei nimittäin ole juurikaan futuristisia laitteita. Lukuunottamatta eräänlaista ajan siirto-välinettä, joka toimii luottokortin tavoin. Muuten esimerkiksi kännykät on korvattu puhelinkopeilla. Itse olisin kaivannut enemmän scifielementtejä, kuten litteitä tietokoneita tai lentäviä autoja.

Elokuva ei kero paljon maailmansa tausta. Minua olisi kiinnostanut erityisesti se, miksi joku keksi käyttää aikaa valuuttana ja miten ihmiset suotuivat tähän. Muutenkin pieni selitty olisi ollut poikaa. Miksi aika on tehty helposti varastettavaan muotoon? Nytkin kiinnitetään paljon huomiota pankkikorttien yms. turvallisuuteen.

Toteutus oli perus Hollywoodia. Niin hyvässä kuin pahassakin. Hyvää oli tuotannolinen laatu. Elokuva näytti ja tuntui kauniilta, eikä vauhtiakaan olla unohdettu. Elokuva on siis tehty rautaisella ammattitaidolla. Pahaa oli tietty kliseisyys ja sitä kautta myös enalta-arvattavuus. Monet juonelliset ratkaisut tuntuvat siltä, että tekijät menivät siitä, mistä aita on matalin.

Henkilöt ovat yksiulotteisia, helposti ennustettavia ja epäkiinnostavia, mutta niin myös monessa muussakin scifissä. Yksikään niistä ei noussut ylitse muiden, mutta ei inhokiksikaan. Jotkin hahmot käyttäytyvät epäuskottavasti. Esimerkiksi jos olisit rikkaan perheen tytär noinkin äärimmäiseen aikaan, lähtisitkö jonkun vasta tapaamasi rentun perään oman henkesi uhallakin? En minäkään.

In Time jää hieman valjuksi. Se on ihan ok, muttei tajunnan räjäyttävä. Kyllä sen parissa kuitenkin viihtyi koko elokuvan ajan. Muka hauskasti voisi jopa sanoa, että elokuvan katsominen ei ollut ajan hukkausta. Kolme tähteä.

Viitta päälle ja viikate heilumaan: Dead like me- maraton

Aloitin viikkonloppuni Dead like me-maratonilta. Katsoin ensin sarjan toisen ja samalla viimeisen kauden jaksot loppuun. Sitten katsoin vielä sarjasta tehdyn elokuvan Dead Like Me: Life After Death.

Sarjan loppu oli ihan okei. Mitään kamalan järisyttävää ei tapahtunut, mutta sarja piti tasonsa loppuun asti. Pidin siitä, että viimeisessä jaksossa oli halloween. Ennen kuin heitin jäähyväiset Georgelle ja muille sarjan hahmoille, katsoin sarjasta tehdyn elokuvan. Se oli ihan katsottava, muttei missään nimessä erinomainen. Sarjan tyyli ei taida sopia elokuville. Elokuva alkoi viisi vuotta sarjan tapahtumien jälkeen. George työskentelee vieläkin Happy Timessä Millienä ja tekee samalla viikatemiehen töitä. työt kuitenkin häiriintyvät porukan kantapaikan The Waffle housen palaessa maan tasalle ja pomo Ruben siirryttyä eteenpäin. He saavat uuden pomon, joka hoitaa asiansa omalla tavallaan. Elokuvassa tärkeässä osassa on myös Georgen ja tämän nykyisin 16-vuotiaan siskon, Reggien, suhde. En pitänyt siitä, että Daisy Adairin näyttelijä vaihtui. Ymmärrän kyllä, että alkuperäisillä näyttelijällä oli kiireitä, hän näytteli Women's Murder Club – sarjassa, mutta miksi koko hahmoa ei olisi voitu poistaa. Asetelma oli sinällään mielenkiintoinen, mutta toteutuksesta jäi puuttumaan se jokin. Oli mielenkiintoista katoa, mitä tapahtuu, jos ei välitä viikatemiesten säännöistä. Varsinkin alkusarjassa asiaa käsiteltiin kyllä, sillä Georgen oli vaikea sopeutua sääntöihin, mutta koskaan kaikki ei ollut yhtä tottelemattomia. Sarjassa ei esimerkiksi koskaan jätetty kuolleen henkeä etsimään omaa porttiaan taivaaseen. Elokuva lähti käyntiin vasta viimeisellä puolella tunnilla. Alussa sopeuduttiin uuteen pomoon ja Reggien tilanteeseen. Jos tyttöä ei vielä käynyt sääliksi, niin nyt käy. Elokuvassa oli Dead like me:n tyylinen takauma, jossa George kertoi lapsuudestaan. Minusta sitä ei olisi tarvittu, sillä se ei juuri liittynyt juoneen millään lailla. Sarjassa takaumat liittyivät aina jotenkin kyseisen jakson juoneen. Loppu oli elokuvalle hyvä, vaikka lopputaistelusta puuttuikin kaikki peruselokuvien näyttävyys. Pahis voitettiin lopulta hyvin helposti ja samalla nidottiin yhteen Georgen Happy Timen pomon, Deloresin, Murray-kissan kohtalo. Anna kaksi ja puoli tähteä. Puolikas tuli ihan sarjan hyvyyden takia.

Viimeinen Hobitti-elokuva: Tätä on luvassa

Hobbi-trilogian nimi on nyt varmistunut. Se on The Hobbit: The Battle of the Five Armies eli suomeksi Viiden armeijan taistelu. Nimi viittaa kirjassa esiintyvään taisteluun, jossa sankarimme saavat vastaansa hiidet. Elokuva käsitteleekin sitä aika lailla. Elokuvan ohjaaja Peter Jackson on vihjaillut elokuvasta muutakin. Hänen mukaansa siitä tulee paljon aikaisempia tunteellisempi. Toimintaa tulee myös varmasti olemaan enemmän. Itse odotan sitä jännityksellä ja mielenkiinnolla, kärsimättömästikin. odotan mielenkiinnolla suurta taistelua, mutta toivon ettei se ole elokuvan ainut sisältö. Tuskin onkaan, sillä pelkästä taistelusta ei saada niitä Peter Jacksonin lupaamia tunteellisia asioita. Elokuva tulee myöhemmin tänä vuonna, mutta sen filmaukset ovat jo purkissa.