Aloitin viikkonloppuni Dead like me-maratonilta. Katsoin ensin sarjan toisen ja samalla viimeisen
kauden jaksot loppuun. Sitten katsoin vielä sarjasta tehdyn elokuvan Dead Like
Me: Life After Death.
Sarjan loppu oli ihan okei. Mitään kamalan järisyttävää ei
tapahtunut, mutta sarja piti tasonsa loppuun asti. Pidin siitä, että
viimeisessä jaksossa oli halloween. Ennen kuin heitin jäähyväiset Georgelle ja
muille sarjan hahmoille, katsoin sarjasta tehdyn elokuvan. Se oli ihan
katsottava, muttei missään nimessä erinomainen. Sarjan tyyli ei taida sopia
elokuville. Elokuva alkoi viisi vuotta sarjan tapahtumien jälkeen. George
työskentelee vieläkin Happy Timessä Millienä ja tekee samalla viikatemiehen
töitä. työt kuitenkin häiriintyvät porukan kantapaikan The Waffle housen
palaessa maan tasalle ja pomo Ruben siirryttyä eteenpäin. He saavat uuden
pomon, joka hoitaa asiansa omalla tavallaan. Elokuvassa tärkeässä osassa on
myös Georgen ja tämän nykyisin 16-vuotiaan siskon, Reggien, suhde. En pitänyt
siitä, että Daisy Adairin näyttelijä vaihtui. Ymmärrän kyllä, että alkuperäisillä
näyttelijällä oli kiireitä, hän näytteli Women's Murder Club – sarjassa, mutta
miksi koko hahmoa ei olisi voitu poistaa. Asetelma oli sinällään
mielenkiintoinen, mutta toteutuksesta jäi puuttumaan se jokin. Oli
mielenkiintoista katoa, mitä tapahtuu, jos ei välitä viikatemiesten säännöistä.
Varsinkin alkusarjassa asiaa käsiteltiin kyllä, sillä Georgen oli vaikea
sopeutua sääntöihin, mutta koskaan kaikki ei ollut yhtä tottelemattomia. Sarjassa
ei esimerkiksi koskaan jätetty kuolleen henkeä etsimään omaa porttiaan
taivaaseen. Elokuva lähti käyntiin vasta viimeisellä puolella tunnilla. Alussa
sopeuduttiin uuteen pomoon ja Reggien tilanteeseen. Jos tyttöä ei vielä käynyt
sääliksi, niin nyt käy. Elokuvassa oli Dead like me:n tyylinen takauma, jossa
George kertoi lapsuudestaan. Minusta sitä ei olisi tarvittu, sillä se ei juuri
liittynyt juoneen millään lailla. Sarjassa takaumat liittyivät aina jotenkin
kyseisen jakson juoneen. Loppu oli elokuvalle hyvä, vaikka lopputaistelusta
puuttuikin kaikki peruselokuvien näyttävyys. Pahis voitettiin lopulta hyvin
helposti ja samalla nidottiin yhteen Georgen Happy Timen pomon, Deloresin, Murray-kissan
kohtalo. Anna kaksi ja puoli tähteä. Puolikas tuli ihan sarjan hyvyyden takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti