sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Viitta päälle ja viikate heilumaan: Dead like me- maraton

Aloitin viikkonloppuni Dead like me-maratonilta. Katsoin ensin sarjan toisen ja samalla viimeisen kauden jaksot loppuun. Sitten katsoin vielä sarjasta tehdyn elokuvan Dead Like Me: Life After Death.


Sarjan loppu oli ihan okei. Mitään kamalan järisyttävää ei tapahtunut, mutta sarja piti tasonsa loppuun asti. Pidin siitä, että viimeisessä jaksossa oli halloween. Ennen kuin heitin jäähyväiset Georgelle ja muille sarjan hahmoille, katsoin sarjasta tehdyn elokuvan. Se oli ihan katsottava, muttei missään nimessä erinomainen. Sarjan tyyli ei taida sopia elokuville. Elokuva alkoi viisi vuotta sarjan tapahtumien jälkeen. George työskentelee vieläkin Happy Timessä Millienä ja tekee samalla viikatemiehen töitä. työt kuitenkin häiriintyvät porukan kantapaikan The Waffle housen palaessa maan tasalle ja pomo Ruben siirryttyä eteenpäin. He saavat uuden pomon, joka hoitaa asiansa omalla tavallaan. Elokuvassa tärkeässä osassa on myös Georgen ja tämän nykyisin 16-vuotiaan siskon, Reggien, suhde. En pitänyt siitä, että Daisy Adairin näyttelijä vaihtui. Ymmärrän kyllä, että alkuperäisillä näyttelijällä oli kiireitä, hän näytteli Women's Murder Club – sarjassa, mutta miksi koko hahmoa ei olisi voitu poistaa. Asetelma oli sinällään mielenkiintoinen, mutta toteutuksesta jäi puuttumaan se jokin. Oli mielenkiintoista katoa, mitä tapahtuu, jos ei välitä viikatemiesten säännöistä. Varsinkin alkusarjassa asiaa käsiteltiin kyllä, sillä Georgen oli vaikea sopeutua sääntöihin, mutta koskaan kaikki ei ollut yhtä tottelemattomia. Sarjassa ei esimerkiksi koskaan jätetty kuolleen henkeä etsimään omaa porttiaan taivaaseen. Elokuva lähti käyntiin vasta viimeisellä puolella tunnilla. Alussa sopeuduttiin uuteen pomoon ja Reggien tilanteeseen. Jos tyttöä ei vielä käynyt sääliksi, niin nyt käy. Elokuvassa oli Dead like me:n tyylinen takauma, jossa George kertoi lapsuudestaan. Minusta sitä ei olisi tarvittu, sillä se ei juuri liittynyt juoneen millään lailla. Sarjassa takaumat liittyivät aina jotenkin kyseisen jakson juoneen. Loppu oli elokuvalle hyvä, vaikka lopputaistelusta puuttuikin kaikki peruselokuvien näyttävyys. Pahis voitettiin lopulta hyvin helposti ja samalla nidottiin yhteen Georgen Happy Timen pomon, Deloresin, Murray-kissan kohtalo. Anna kaksi ja puoli tähteä. Puolikas tuli ihan sarjan hyvyyden takia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti