Riskinä digisyrjäytyminen

Nykyään melkein kaikki palvelut ovat netissä, tulevaisuudessa luultavasti kaikki. Onhan se toki kätevää. kaikki palvelut on vain muutaman klikkauksen päästä, mutta entä tietokonetta käyttämättömät? Miten he saavat asiansa hoidettua.

Tietokonemaailmasta syrjään jääneitä sanotaan digisyrjäytyneiksi. Heitä on Suomessa noin miljoona, suurin osa ikäihmisiä. Esimerkiksi 85–89-vuotiaista 11 %:lla on käytössään tietokone ja vain 6 %:lla internet. Ihmisillä on yhtäläiset oikeudet saada palvelua, ainakin periaatteessa. Nykyään tietokonetaitoiset saavat niitä enemmän. Jos sama kehitys kasvaa, voi tietokonetta käyttämättömät jäädä kokonaan ilman. Mitä tämän estämiseksi voidaan tehdä? En itse kannata tietotekniikan kaatamista tai edes sen vähentämistä. Sillä on aikansa ja paikkansa. Digisyrjäytyneitä voidaan auttaa muilla tavoin, esimerkiksi järjestämällä kursseja ja jättämällä myös perinteisiä palveluita. Sellaisia, joita voi käyttää ilman tietokonettakin. Lisäksi meidän tulisi miettiä, mitä kehittämämme teknologia aiheuttaa pitkällä tähtäimellä. Teknologian kehityksessä kannattaa ottaa huomioon myös ne, jotka eivät vielä käytä sitä. esimerkiksi vanhukset ovat erittäin suuri ryhmä. Tähän yksi hyvä keino on helppokäyttöisyyden lisääminen. Toinen keino ehkäistä digisyrjäytymistä, on koulutus. Nykyään lapsille on tietotekniikkaa jo koulussa, minullakin oli aikoinaan, silloin muinaisella 90-luvulla ja 2000-luvun alussa. Lisäksi netin paljeluista pitäisi tiedottaa enemmän. Toimia digisyrjäytymisen estämiseksi on jo tehty. Koulutuksia järjestetään laajalti ja asiaa on alettu tutkimaan.

Kissakaan ei ole syrjäytynyt  tietokoneiden ihmeellisestä maailmasta.

Tietokonetta käyttämättömille on usein siihen syynsä, joista osa paljastuu pelkiksi tekosyiksi. Tietokoneen käyttöä pidetään vaikeana, turhaan. Uskon itse vahvasti, että kaikki siitä kiinnostuneet voivat sen oppia. Ainakin tarpeelliset perusasiat. Tietokoneita pidetään myös kalliina. Tätä en voi kiistää kokonaan, mutta koneet muuttuvat edullisimmaksi koko ajan. Internet-yhteyskään ei ole kallis. Kaiken lisäksi esimerkiksi kirjastosta saa varata netin tunniksi itselleen, vieläpä ilmaisiksi. Internetin palveluita pidetään myös epäluotettavina. Totta on, että virukset ja muut sellaiset ovat aina riski, mutta kaikessa on riskinsä. Jos kävelet pankkiin, voit jäädä auton alle. Lisäksi riskien minimoiminen ei ole kovinkaan vaikeaa. Tietokoneet eivät myöskään aina toimi. Tiedän sen itsekin. Silloin tulee perinteisiä palveluita ikävä.  Esimerkiksi kirja avautuu helposti, se ei lakkaa toimimasta tai vaadi mitään. Viruksiakin voi saada vain välillisesti toiselta käyttäjältä. Tämä on jo toinen syy pitää perinteiset palvelut voimissaan. Se ei kuitenkaan ole mikään syy, olla käyttämättä tietokoneita. Ne voidaan aina korjata ja uusikin on helppo ostaa. Apua saa aina tarvittaessa. jos takuu on vielä voimassa, korjaaminen on lisäksi ilmaista. Kenenkään ei ole tietenkään pakko käyttää nettiä, mutta vakuutan, ettei siitä haittaakaan ole, ainakaan niin paljon ettei hyödyt niitä korjaisi. Kehotankin kaikkia kokeilemaan netin ihmeellistä maailmaa.