Avatar: The Last Airbender tulee paremmaksi jokaisen kautensa myötä. Ensmmäinen oli erttäin hyvä, toinen parempi ja nyt arvostelemani kolmas paras. Valitettavasti se oli myös viimeinen.
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää juonipaljastuksia Avatar: The Last Airbenderin kaikista kausista!
Hävittyään juonikkaalle Azulalle (äänenä Grey DeLisle) Avatar Aang (äänenä Zach Tyler Eisen) herää Tulimaalle kuuluvasta laivasta. Alun järkytyksen jälkeen hänelle selviää, että laiva on hänen ystäviensä hallussa ja, että he ovat hänen tajuttomana ollessaan aloittamaan matkan kohti Tulimaata ja enne kaikkea hänen perivihollistaan Tulilordi Ozaita (äänenä Mark Hamill, kyllä se Mark Hamill).
Suunnitelmissa on hyökätä tulen hallitsijoilta tilapäisesti voimat vievän auringonpimennyksen aikana. Aika tuleekin tarpeeseen, sillä Aangin pitäisi vielä opetella hallitsemaan elementeistä jäljelle jäävä, tuli. Vihollisen joukosta ei kuitenkaan opettajia helposti löydä. Asiaa ei auta myöskään se, että he eivät halua tulilordin tietävän heidän olevan hänen kotipihallaan.
Avatar: The Last Airbenderin jokainen osa on ollut paljon enemmän kuin hyvä. Osista viimeinen, Book 3 Fire, on kuitenkin vielä aikaisempiakin parempi. Se oli yhtenäisempi, aikuismaisempi, jännittävämpi ja toimintaakaan ei olla unohdettu. Sitä oli paitsi enemmän, niin se olisi myös näyttävämpää kuin koskaan ja se on erittäin iso rima.
Lisäksi kausi tarjosi monta jopa Avatar: The Last Airbenderin mittapuulla harvinaisen tasokasta jaksoa. Niinhin kuului muun muassa Tulimaan kuninkaalliten sielunmaailmaa valoittava "The Beatch", veden hallinnan vaarallisia puolia esittelevä "Puppetmaster" sekä kauden, ja ehkä koko sarjan, hauskin jakso "The Ember Island Players", jossa näyttelijäseurue esitti Tulimaan propagandalla väritetyn version sarjan siihen astisista tapahtumista.
Kauden tarjosi kuitenkin parastaan vasta sen 4-osaisessa "Sozin's Comet"-finaalissa, josta ei mieleenpainuvia hetkiä puuttunut, kuten Zukon hänen enonsa Irohin (äänenä edesmenneen Makoto Iwamatsu tullut Gregory Baldwin) tunteikas kohtaaminen, sarjan badd assimmät aikuiset yhteen kokoava The Wite Lootus-salaseura ja sekä Zukon ja Azulan, että Aangin ja Ozain kauan odotetut kaksintaistelut.
Melkein on harmi, että sarja jäi vain kolmen kauden mittaiseksi, mutta toisaalta sekin on parempi kuin jos sitä olisi pitkitetty väkisin niin pitkään, että sen siten sen taso olisi pikkuhiljaa laskenut (katson sinuun Simpsonit). Sitä paitsi, ainahan voi katsoa siitä tehdyn Legend of Korra-spin offin, niin kuin luultavasti teenkin, vaikka olen kuullut, ettei se ihan edeltäjänsä tasolle ylläkään.
Aangin ja kumppaneiden tarina jatkuu vielä sarjakuvien muodossa. Lisäksi siitä on tehty elokuvan. En tiedä, satunko ikinä lukemaan niitä, ehkä, jos satun löytämään kirjastosta. Sen kuitenkin tiedän jo nyt, että The Last Airbender- elokuvaa en kuitenkaan missään nimessä katso. Se on sen verran pystyyn haukuttu.
Vanhat hahmot pysyivät hyvinä, eikä minulla ole heistä mitää lisättävää. Uusia hahmoja ei mukaan enää tullut, poikkeuksena pienet sivuosat ja Sokkaa miekkailun jalossa taidossa opettava Tulimaan miekkamestari Piandao (äänenä Robert Patrick). Tämä ei varsinaisesti haittaa, sillä sarja on muutenkin niin hahmorikas.
Koska uusia vakituisia hahmoa kaudella ei juuri nähty, niin ne vanhat pääsivät loistamaan oikein urakalla. Näin tekikin varsinkin toisella kaudella hieman sivuun jäänyt Katara (äänenä Mae Whitman), tällä kaudella oman, "Sokka's Master" -nimisen jakson saanut Sokka (äänenä Jack DeSena) ja hvyien puolen viimein valinnut Zuko.
Tiivistetysti Avatar: The Last Airbender book 3 Fire lopettu sarjansa varsin mallikelpoisesti. Olisipa Game of Thronesin David Benioff ja D. B. Weiss ottaneet siitä mallia. Täydet viisi tähteä!
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää juonipaljastuksia Avatar: The Last Airbenderin kaikista kausista!
Hävittyään juonikkaalle Azulalle (äänenä Grey DeLisle) Avatar Aang (äänenä Zach Tyler Eisen) herää Tulimaalle kuuluvasta laivasta. Alun järkytyksen jälkeen hänelle selviää, että laiva on hänen ystäviensä hallussa ja, että he ovat hänen tajuttomana ollessaan aloittamaan matkan kohti Tulimaata ja enne kaikkea hänen perivihollistaan Tulilordi Ozaita (äänenä Mark Hamill, kyllä se Mark Hamill).
Suunnitelmissa on hyökätä tulen hallitsijoilta tilapäisesti voimat vievän auringonpimennyksen aikana. Aika tuleekin tarpeeseen, sillä Aangin pitäisi vielä opetella hallitsemaan elementeistä jäljelle jäävä, tuli. Vihollisen joukosta ei kuitenkaan opettajia helposti löydä. Asiaa ei auta myöskään se, että he eivät halua tulilordin tietävän heidän olevan hänen kotipihallaan.
Avatar: The Last Airbenderin jokainen osa on ollut paljon enemmän kuin hyvä. Osista viimeinen, Book 3 Fire, on kuitenkin vielä aikaisempiakin parempi. Se oli yhtenäisempi, aikuismaisempi, jännittävämpi ja toimintaakaan ei olla unohdettu. Sitä oli paitsi enemmän, niin se olisi myös näyttävämpää kuin koskaan ja se on erittäin iso rima.
Lisäksi kausi tarjosi monta jopa Avatar: The Last Airbenderin mittapuulla harvinaisen tasokasta jaksoa. Niinhin kuului muun muassa Tulimaan kuninkaalliten sielunmaailmaa valoittava "The Beatch", veden hallinnan vaarallisia puolia esittelevä "Puppetmaster" sekä kauden, ja ehkä koko sarjan, hauskin jakso "The Ember Island Players", jossa näyttelijäseurue esitti Tulimaan propagandalla väritetyn version sarjan siihen astisista tapahtumista.
Kauden tarjosi kuitenkin parastaan vasta sen 4-osaisessa "Sozin's Comet"-finaalissa, josta ei mieleenpainuvia hetkiä puuttunut, kuten Zukon hänen enonsa Irohin (äänenä edesmenneen Makoto Iwamatsu tullut Gregory Baldwin) tunteikas kohtaaminen, sarjan badd assimmät aikuiset yhteen kokoava The Wite Lootus-salaseura ja sekä Zukon ja Azulan, että Aangin ja Ozain kauan odotetut kaksintaistelut.
Melkein on harmi, että sarja jäi vain kolmen kauden mittaiseksi, mutta toisaalta sekin on parempi kuin jos sitä olisi pitkitetty väkisin niin pitkään, että sen siten sen taso olisi pikkuhiljaa laskenut (katson sinuun Simpsonit). Sitä paitsi, ainahan voi katsoa siitä tehdyn Legend of Korra-spin offin, niin kuin luultavasti teenkin, vaikka olen kuullut, ettei se ihan edeltäjänsä tasolle ylläkään.
Aangin ja kumppaneiden tarina jatkuu vielä sarjakuvien muodossa. Lisäksi siitä on tehty elokuvan. En tiedä, satunko ikinä lukemaan niitä, ehkä, jos satun löytämään kirjastosta. Sen kuitenkin tiedän jo nyt, että The Last Airbender- elokuvaa en kuitenkaan missään nimessä katso. Se on sen verran pystyyn haukuttu.
Vanhat hahmot pysyivät hyvinä, eikä minulla ole heistä mitää lisättävää. Uusia hahmoja ei mukaan enää tullut, poikkeuksena pienet sivuosat ja Sokkaa miekkailun jalossa taidossa opettava Tulimaan miekkamestari Piandao (äänenä Robert Patrick). Tämä ei varsinaisesti haittaa, sillä sarja on muutenkin niin hahmorikas.
Koska uusia vakituisia hahmoa kaudella ei juuri nähty, niin ne vanhat pääsivät loistamaan oikein urakalla. Näin tekikin varsinkin toisella kaudella hieman sivuun jäänyt Katara (äänenä Mae Whitman), tällä kaudella oman, "Sokka's Master" -nimisen jakson saanut Sokka (äänenä Jack DeSena) ja hvyien puolen viimein valinnut Zuko.
Tiivistetysti Avatar: The Last Airbender book 3 Fire lopettu sarjansa varsin mallikelpoisesti. Olisipa Game of Thronesin David Benioff ja D. B. Weiss ottaneet siitä mallia. Täydet viisi tähteä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti