Tervetuloa Gothamiin

Batmanin ystävien pitkä odotus palkittiin viimein, kun ruudut täyttää Batmanin nuoruusvuosiin sijoittuva ns. Bartman fanfiction, Gotham. 

Bruce Waynin nuoruuden aikainen Gotham on synkkä paikka. Siellä rikolliset ovat liikemiehiä, jotka omistavat kaiken ja kaikki, poliisi on korruptoitunut ja rikollinen on määrittelykysymys. Synkkyytä korostaa se, että aina sataa ja on pimeää. Tähän maailmaan joutuu sitten entinen sotilas ja samalla Gothamin ainut hyvä mies, James Gordon. Heti alussa katsojalta otetaan luulot pois. Sarja alkoi vaikuttavasti Waynien kuolemaan. En nyt äkkiseltään keksi, mistä muustakaan se voisi alkaa, niin legendaarinen kohtaus on. Erilaista on se, että sarjassa kissanainen tai tarkemmin sanottina tyttö oli todistamassa tilannetta. 

Sarjassa pääsemme tutustumaan etsivä Gordonin lisäksi lukuisiin muihin sarjakuvista tuttujen hahmojen nuorempiin versioihin, kuten Kissanaiseen, Pingviiniin, Arvuuttajaan, Myrkkymurattiin – ja tietenkin Batmaniin. Pilotissa esiintyikin paljon juuri kyseisiä hahmoja. Minulle Batmanin ja hahmot ja maailma ovat hivenen vieraita. Olisinkin luultavasti saanut sarjasta enemmän irti, jos olisin tutustunut sen mutologiaan paremmin. Pitää skarpata ensi jaksoon mennessä. 

Gotham on enemmänkin poliisisarka kuin uusi Batman. Se sijoittuu Batmanien maailmaan, kyllä, mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Sarjassa ei esiinny minkäänlaisia viittasankareita, vaan tavallisia ihmisiä, tavallisine ongelmineen. Mukaan mahtuu myös vähemmän tavallisia, mutta heidätkin on esitetty erittäin inhimillisinä. 

Sarjan päähenkilö on sellainen, kuin tälläiseltä sarjalta sopii odottaa. Kunniallinen, mutta hieman naiivi nuori poliisi. Hahmona ihan ok, mutta minusta ne ns. pahikset ovat sarjan mielenkiintoisempia hahmoja. Hieman yllättäen sarjan sympaattisin hahmo on Robin Taylorin tulkitsema Pingviini. Minusta sarjakuvaan kuulumaton Fish Mooney toi sarjaan herkullisen lisän. Hyvä poliisi-paha poliisi on tuttu. Tällä kertaa toteutus oli parhaammaasta päästä. Muitakin poliiseja sarjassa mainitaan, kuten Gordonia ja hänen pariaan epäilevät Renee Montoya ja Crispus Allen. Heissä on potentiaaleja, jota ei toivottavasti ainakaan heti hukata.

Visuaalisesti Gotham oli tyylikäs, tunnelma herkullisen synkkä. Tekijöiden asiantuntijuus näkyy selvästi. Kaunis, kekselisä ja mielenkiintoinen uusi sarja, pilotti vastasi odotuksiani, pelkästään hyvällä tavalla. Kyseessä on kuitenkin vasta ensimmäinen jakso, joten se ei kerro vielä mitään koko sarjan tasosta. Toivottavasti kuitenkin sarja pystyy pitämään tason hyvänä. Täydet viisi tähteä.

V