Zombit, ihmissudet ja muut kummalliset olennot terapian tarpeessa

Yliluonnolliset olennot, kuten ihmissudet ja vampyyrit, tarvitsevat myös terapiaa. Ainakin, jos uskomme uutta yliluonnollisten olentojen terapeutista kertovaa web-sarjaa Inhuman Conditionia.

Varoitus: Tämä arvostelu sisältää juonipaljastuksia, kuten minun muutkin arvosteluni. Jos siis haluat välttää niitä, lukeminen kannattaa lopettaa tähän.

Ihmiset tietävät yliluonnollisten olentojen olemassaolosta ja valitettavasti myös karsastavat heitä. Yhteiselo sujuu harvemmin mutkattomasti, jos toista osapuolta ei pidä edes ihmisinä. Yleisestä mielipiteestä huolimatta yliluonnolliset olennot ovat juuri sitä, ihmisiä. Ihmisiä, joilla kaikilla on omat tunteensa ja ongelmansa. Näitä ongelmia ratkotaankin terapian keinoin.

Inhuman Condition seuraa heitä hoitavaa terapeuttia, tohtori Michelle Kessleriä (Torri Higginson), ja hänen kolmea, keskenään hyvin erilaista potilastaan. Heistä ensimmäinen on lain kanssa vaikeuksiin joutunut ihmissusi Linc (Thomas Olajide), joka määrättiin terapiaan oikeuden määräyksestä. Tohtorin pitääkin päättää, onko mies vaaraksi ihmiskunnalle vai ei.

Toinen potilas on elävän kuolleen sairaudesta kärsivä Clara (Clara Pasieka), joka pohtii itsemurhaa. Hänen sairauteensa, kun ei ole parannuskeinoa. Tohtori Kessler yrittää kuitenkin kääntää naisen pään ja näyttää, että hänellä on vielä paljon elettävää. Yritys on ihailtava, mutta onko sen motiivi pohjimmillaan itsekäs. Eikö tohtori vain halua päästää irti pitkäaikaisesta potilaastaan?

Viimeinen, mutta ei vähäisen katsojien seuraamista Tohtori Kesslerin potilaista on omia voimiaan syystäkin pelkäävä Tamar (Cara Gee). Hän ei ole yksin tunteidensa kanssa. Lapsena häänet nimittäin suljettiin laitokseen samasta syystä. Nyt hän on kuitenkin saanut mahdollisuuden kokeilla tavallista elämää, joka ei ole helppoa suurimman osan elämästään eristyksessä olleelle naiselle.

Näin aluksi on pakko myöntää, että web-sarjat ovat lajityyppinä minulle vieraita, jopa The Walking Deadiin maailmaan sijoittuvat sarjat on jäänyt katsomatta. Törmäsinkin Inhuman Conditioniin sattumalta, enkä uskonut kiinnostuvani siitä. Päätin kuitenkin katsoa siitä jakson tai pari, eihän siinä hyvä häviä. Onneksi. Yllätyin nimittäin positiivisesti. Niinpä se tuskin jää ainoaksi minun koskaan katsomakseni web-sarjaksi.

Yliluonnillisista piirteistä huolimatta Inhuman Condition keskittyy lähinnä hahmoihin ja heidän ongelmiinsa. Ei ole väliä, onko hahmo ihminen vai ei. Katsojat tuntevat joka tapauksessa empatiaa häntä kohtaan. Ja kiinnostusta hänen edesottamuksestaan. Heidän ongelmansakin ovat yleisiä. Mielisairaudet ja rasismi ovat myös todellisuudessa monelle vakava ongelma.

Väkivaltaa sarjassa ei juuri näy. Sitä kyllä tapahtuu, mutta niistä kerrotaan lähinnä puheen keinoin. Näin ollen keskitytään enemmän tapahtuman syihin ja seurauksiin, ei niinkään itse tekoon. Hahmojen omat tunteen niistä saavat pääosan. Toiminnan ystävänä en uskoisi sanovani tätä, mutta kieltämättä tapa toimi sarjan hyväksi. Niinpä pidän ratkaisua viisaana.

Hahmot onnistuivat hyvin. Erityisesti Tohtori Kessler. Niin pitääkin, sillä he ovat sarjan pääosassa. On helppo uskoa, että hän välittää potilaistaan. Hän ei kuitenkaan unohda, kuinka vaarallisia nämä voivat olla. Suosikkini oli voimistaan ahdistunut, melkein koko elämänsä laitoksessa asunut, Tamar. Hän oli jotenkin vain niin sympaattinen. 

Inhuman Conditionista löytyi myös aimo annos ihmissuhdekuvioita. Tohtori Kesstler itse on eronnut, ainakin melkein, vaimostaan, jonka mielestä hän viettää liikaa aikaa työnsä parissa. Clara ja Linc aloittivat suhteen keskenään, tohtorin vähemmän takaa-ajatuksista vapaasta vaikutuksesta. Tamar puolestaan ihastui ainoaan tuntemaansa mieheen, hänen ”suojelijaansa” Grahamiin (Robin Dunne).

Romantiikka oli kuitenkin harvinaisen uskottavasti tehtyä, eikä se ottanut mitään pois sarjan perusjuonelta. Päinvastoin. Ne antoivat hahmoistaan uuden näkökulman. Valitettavasti pidin tohtori Kesstlerin ihmissuhdekuviota jokseenkin tylsänä. pidin Lähinnä siksi, että en pitänyt hänen rakkauden kohteesta, tuomitsevasta Willistä (Shaun Benson). Hän saikin aikaan monenlaisia ongelmia. 

Hahmojen eloa ja oloa nähtiin myös ns. oikeassa maailmassa. Ei pelkästään sarjan edetessä tutuksi tulleeseen tohtori Kesslerin työhuoneeseen. Yleensä ne olivat tylsimmät jaksot. Hahmon kehityksen ja juonen kannalta oleelliset, mutta tylsimmät. Tietenkin poikkeuksiakin oli, kuten Lincin ja Willin yhteenotto, Lincin oma vlogi ja Tamarain yritykset sopeutua hänelle vieraaseen yhteiskuntaan.

Erinomaisen idean ja mukaansatempaavien hahmojen lisäksi kiitosta ansaitsee myös sarjan toteutus. Sarja oli ammattitaidolla tehty. Web-sarjoilla ei ole yleensä käytettävissä läheskään niin paljon rahaa kuin tavallisilla tv-sarjoilla, joten se tekee suorituksesta vieläkin vaikuttavamman. Erityiskiitosta ansaitsee sarjan erittäin onnistuneen roolisuorituksen tehneet näyttelijät. Ketään erottelematta.

En väitä sarjan olleen täydellinen. Siinä oli myös omat vikansa, vaikka hyviä puolia löytyikin enemmän. Suurin harmin aihe liittyy toiminnan ja yliluonnolliseen elementtien vähyyteen. Esimerkiksi Linciä ei koskaan nähty ihmissutena. Ymmärrän kyllä, että draama on sarjassa pääosassa, mutta miksi jättää ne kokonaan pois. Mutta, klisettä lainatakseni, kaikkea ei voi saada.

Lisäksi jaksojen lyhyydellä on huonot puolensa. Varsinkin, kuin potilaisiin keskityttiin vuorotellen. Piti siis odottaa jakson, pari, ennen kuin tietyn jakson tilanne sai jonkinlaisen päivityksen. Kai se auttaa ihmisiä investoimaan sarjaan. Aluksi olin sitä mieltä, että potilaita voisi olla enemmänkin, mutta muutin mieleni. Enempää ei olisi mahtunut 33-jakoiseen kauteen.

Sarja loppui rytinällä. Niihin sisältyi paljon kaikenlaista. Toivon todella, että siitä tehdään toinen kausi, sillä loppuun sisältyi aika iso koukku, cliffhanger. En kuitenkaan olisi surullinen, vaikka ensimmäisen kauden finaali jäisi myös sarjan viimeiseksi jaksoksi. Kaikkien tarinat nimittäin saivat harvinaisen hyvän, joskaan ei aina onnellisen, päätöksen. Niinpä mahdollisella toisella kaudella olisi eri potilaat.

Inhuman Condition oli virkistävä uutuus fantasia- ja kauhugenressä. Se myös sai minut harkitsemaan muidenkin Web-sarjojen katsomista. Neljä tähteä.