Varasto 13:n joutsenlaulu

Olen saanut Warehouse 13:n päätökseen. Jään kaipaamaan sarjaa. Arvostelen koko sarja lopun samalla kertaa. Olihan viides kausi vain kuuden jakson mittainen ja se alkoi siitä, mihin neljäs loppui.

Viime arvostelussa jäin kohtaan, missä Artie oli vapauttanut maailmaan erään erittäin hengenvaarallisen sairauden. Nyt ryhmän pitää saada sairaus tuhottua enne kuin se ehtii tappamaan ihmisiä. He onnistuvatkin siinä, monien vaiheiden jälkeen. Samalla tutustutaan yhteen kauden toisen osan avainpelaajista, kuolemattomaan kreivi St. Germainiin, jota näyttelee Buffyn Spikenä tuttu James Marsters.

Kun tauti oli saatu voitettua, kausi jatkui tuttuun tapaan eli yhden jakson mittaisia tehtäviä, huumoria unohtamatta. Kauden 15. jakso, "Instinct", osoittautui kauden parhaaksi. Jaksossa nähdään normaalia elämää kaipaava H. G. Wells, joka tarvitsee Warehousen apua.Kausi sai uuden pahiksen, ”pronssatun” 500-vuotiaan alkemistin, Paracelsuksen, joka pyrki saamaan Warehousen haltuunsa. Kauden lopussa hän onnistuukin, joten sarjan viides ja viimeinen kausi alkoi jännissä tunnelmissa. Parcelusta näyttelee Buffyn Giles, Anthony Stewart Head. Paracelsus oli jonkinlainen sekoitus kliseisempia sarjakuvapahiksia

Neljännen kauden lopussa Paracelsus valtasi Warehousen, Myka joutui sairaalaan syöpänsä takia ja Clausia oli juuri saanut selville Artien salaavansa hänelle jotakin siskoonsa liittyvää. Viides kausi alkoi siis erittäin tiiviissä tunnelmissa. Uhka piti siis taas voittaa. Tilannetta monimutkaisti se, että Paracelsus onnistui muuttamaan historiaa, erittäin oleellisesti. Vaikka tilanne saadaankin hoidettua, uhka ei ole suinkaan ohi. Paracelsus voitettiin, mutta kauden loppuun saadaan vielä yksi uhka. Uhka, joka saattaa yllättää, nimittäin toisella kaudella kuollut, nyt eri todellisuudessa elänyt, Benedic Valda.

Kaudessa oli jälleen yksittäisiä, mutta ah, niin hauskoja, jaksoja. Niihin kuului mm. yksi sarjan hauskimmista jaksoista, Savage Seduction, jossa Myka, Pete ja Artie joutuvat telenovelaan. Pahis saadaan lopulta voitettua, mutta tällä kertaa hinta oli harvinaisen kova. Tapahtumien seurauksena Warehouse siirtyy, siitä tulee Warehouse 14.

Seuraavaksi käyn sarjan lopun tapahtumia läpi hieman yksityiskohtaisemmin. Ensimmäiseksi Mykan syöpä. Storyline oli ennen näkemätön, siis tässä sarjassa, ei sarjoissa ylipäätään. Niissä se on jos ei ihan peruskauraa, niin aika lähelle. Se myös toi jotain uutta Mykan hahmoon. Juoni toi mieleen Buffy Vampyyristappajan, jossa Buffyn äiti kuoli syöpään. Onneksi Mykan kannalta loppu oli onnellisempi, vieläpä ilman artefaktien apua.

Claudian sisko toi sarjaan oman lisänsä. Hän joutui artefaktiin liittyvään koomaan eräiden hyvin traagisten tapahtumien vuoksi. Vaikka storyline olikin kiinnostava ja osoittautui yllättävän tärkeäksi. Se tuntui aluksi hieman täytteeltä. Lisäksi mikään perhe ei voi olla niin epäonninen, kuin Donovanin perhe. Jos on, niin siihen perheeseen en tahtoisi kuulua.

Uusi hahmo, Abigail oli positiivinen yllätys, varsinkin kuin olin ihan varma, että hän paljastuisi lopulta pahan kätyriksi. Olin kuitenkin väärässä. Hän ei korvaa Leenaa, mutta minusta tuntuu, ettei se olekaan tarkoitus.

Mitä sanoisin siitä kliseisestä, jo jonkin aikaa pohjustetusta juonikuviosta, että Pete ja Myka rakastuvat sitten lopulta? Vastusta, ihan jo sen kliseisyyden takia.  Lisäksi heidän suhteensa on aina ollut enemmänkin sisarellinen. Loppu oli sentään onnellinen. Kun puhutaan Warehousesta, kaikki loput joissa agentit eivät ole kuolleet, hulluja tai pahoja, on hyviä, erittäin hyviä.

H. G. Wellsin kuvio oli vaikea niellä, vaikka hänelle hyvin kävikin. Miksi noinkin badass nainen jätti kaiken jännittävän elämässään, asuakseen tavallisen, tylsän miehen ja tämän 8-vuotiaan tyttären kanssa? Periaatteessa ymmärrän häntä. H. G ei ole päässyt helpolla ja varmasti tavallinen elämä houkuttaa häntä. Lisäksi tyttö on oikein hurmaava ja tyttärensä menettäneelle tarjosi H. G:lle hyvän korvikkeen. Toisaalta, naisen on kerrottu nauttivan seikkailuista, joten ratkaisu on hänelle epäluonteenomainen.

Viimeinen jakso oli hyvin tyypillinen, hyvällä tavalla. Siinä käytiin läpi agenttien muistoja ja nähtiin H g:n voittavan Viiltäjä Jackin. Ennen kaikkea, siinä jätettiin hyvästi Warehouse 13:lle, sekä rakennuksena, että sarjana. Loppu oli sopiva ja minusta tyydyttäväkin. Hahmoista paljastui jotakin uutta, mikä on aina mielenkiintoista. Artiella on poika! Kuka olisi uskonut? Kyseessä oli yksi niistä jaksoista, joiden aikana minulle tuli mieleen, että haluaisin nähdä ne tarinat kokonaisuudessaan.

Sarja olisi saanut kestää pitempäänkin, mutta ei voi mitään. Tekijät olisivat voiteet tehdä edes viimeisestä kaudesta pidemmän. Kuusi jaksoa ei ole mitta, eikä mikään. Kokonaisuudelle anna neljä ja puoli tähteä, viimeiselle jaksolle viisi. 

Warehouse 13:n neljäs kausi - 1. osa

Matkani Warehouse 13:n maailmaan jatkuu. Olen edennyt jo neljännen kauden puoleen väliin. Netflix ei näytä enempää, joten arvostelen ensin kauden alun. Myöhemmin menen loppukauteen.

Warehouse 13:n neljäs kausi alkoi tähän asti synkemmästä tilanteesta. Koko Varasto oli tuhoutunut, mukanaan varaston vartija Mrs Frederic ja entinen agentti H. G. Wells. Kaiken lisäksi hötäkässä rikkoutui Pandoran lipas, jonka mukana meni myös ihmiskunnan toivo, kirjaimellisesti. Voiko kausi enää sykähdyttävimmin alkaa?

Toivo ei ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä Varastolta löytyy hihastaan vielä yksi ässä, Ferdinand Magellan astrolabi, jolla voi kääntää ajan vuorokausi taaksepäin. Onneksi asiat saadaan korjattua, vieläpä yhden jakson aikana. Steve Jinksikin saatiin herätettyä takaisin henkiin. Kolman
nen kauden lopusta selvittiin siis säikähdyksellä. Artefaktin käyttämisellä on kuitenkin hintansa. Jos alkukaudelle voidaan sanoa jokin teema, niin se on artefaktien käyttö omiin tarkoituksiinsa. Teema on esiintynyt muissakin kausissa, mutta ei koskaan näin suuressa mittakaavassa.

Alkua seuranneet jaksot kulkevatkin sitten perinteisempiä latuja: Jossain tapahtuu jotakin outoa, ryhmä menee tutkimaan asiaa, lopulta he löytävät kaikki outoudet aiheuttavan artefaktin ja tuhoavat sen. itse pidän näistä jaksoista eniten. Niissä on eniten kaikkea sitä, mikä tekee sarjasta loistavan: henkilökemioita, jänniä uusia artefakteja, huumoria ja mielenkiintoisia sivuhahmoja.

H. G. Wells is back! Tosin van hän vilahti vain muutamassa jaksossa. Kuulemani mukaan hän esiintyy vielä ainakin yhdessä ja tällä kertaa nainen sai suuremman osan. Minusta hänen ja Mrs. Fredericin kohtaukset olivat viihdyttäviä. Mrs Fredericiä nähtiin muutenkin kaudella. Pidin erityisesti hänen ja Claudian keskustelusta. Ensimmäistä kertaa näimme, miten artefakteja oikein syntyy ja Mrs. Fredericin pojanpojanpoikakin piipahti sarjasta. Naisen täytyy olla tosi vanha, sillä niin oli jo pojanpojanpoikakin. Kaudella näimme myös Mykan siskon, jota esittää Angel-sarjasta tullut Amy Acker. Siinä nähdään myös Spikeä näyttelevä James Masters, joten meitä Buffy/Angel-faneja hemmotellaan tällä kaudella oikein urakalla. Muutenkin sarjaa on aina saanut kiittää onnistuneista sivuosanäyttelijöistä.

Kaikki palaute ei kuitenkaan ole positiivista. Steve Jinksin herättäminen ei käynyt järkeen. En vastusta hahmoa, mutta en pidä kuollut, ei olekaan - tilanteista. Niitä löytyy erityisesti fantasiasta ihan liikaa. Hahmosta ja erityisesti hänen perheestään saatiin tietää tällä kaudella enemmän. Lisäksi hänen ja Claudia suhde muuttuu ja se tarjoaakin jälleen kerran paljon mielenkiintoista katsottavaa. Lisäksi miinusta pitää antaa vanhojen artefaktien kierrätyksestä. Vaikka kierrätys kannattaakin, uudet artefaktit ovat sarjan suola ja pippuri. Alicea tosin oli kiva nähdä. Viime Alice-jakso kuuluu suosikkeihini.

Kauden lopussa katsojia odotti yllätys, josta tosin vihjattiin jo etukäteen niin selvästi, että sen paljastuminen tuskin oli yllätys kenellekään. Pahis eli veli Adrian olikin vain Artien päässä. Muistan miettineeni jossain vaiheessa jo aikaisemmin, onko kukaan muista hahmoista nähnyt veli Adriania. Ajatus kuitenkin jäi siihen. Idea oli hyvä, vähän erilainen, mutta hyvä.  

Toinen yllätys oli ehdottomasti Leenan kuolema. Ei sillä, hahmo ei oikein tehnyt mitään koko sarjassa, ainakaan viime aikoina. Jos jonkun piti kuolla, niin sitten hänen. Sen sijaan minusta on mielenkiintoista katsoa, miten hahmot suhtautuvat kuolemaan.

Ensimmäinen osa jäi jännittävään paikkaan, kun vaarallinen artefakti Kiinalainen orkidea putosi ja aiheutti vaarallisen tartunnan maailman ihmisille. Miten tilanteesta selvitään? Sen aika näyttää. Arvostelen toisen osan heti katsottuani sen. Vielä en siis anna kaudelle arvosanoja. Jo näkemäni perusteella, neljäs kausi vaikuttaa kuitenkin lupaavalta.

Netflix yllätti, negatiivisesti

Netflix on tunnettu siitä, että se lähettää kauden kerraltaa. Ei tällä kertaa. Ware house 13:n neljäs kausi jäi kesken. Siitä löytyi vain kymmenen ensimmäistä jaksoa. 

Yleensä minulla ei ole palvelusta mitään valitettavaa, enkä nytkään mene dissaamisen puolelle. Hyvä palvelu kyllä noin muuten. Pidän tapausta vai hyvin ärsyttävänä, varsinkin sarjan jäädessä jännään kohtaan. Menihän sarja talvitauolle. Ainakin USA:n esittämisaikojen perusteella. Lisää siitä löytyy mm. Wikipediasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Warehouse_13_(season_4). En silti ymmärrä, miksi Netflixin piti näyttää vain osa kaudeta. Jos kautta alkaa näyttävään, voisi sen näyttää ihan hyvin loppuunkin.

Joka tapauksessa arvostelen jossain vaiheessa kyseiset jaksot. Minä saan kyllä loputkin käsiini eli joko arvostelen ne jälkeenpäin tai katson ne ja arvostelen koko kauden ensin. Veikkaan kumminkin ensimmäistä.

Varasto 13:ssa tapahtuu, jo kolmantena vuonna peräkkäin

Aarteenmetsästys jatkui koneella, kun katsoin Warehouse 13 kolmannen tuotantokauden. Sain kauden katsottua, melkein liian nopeasti, niinpä nyt on taas arvion aika.

Toinen kausi loppui dramaattisesti ryhmän pelastaessa maailman uudelta jääkaudelta ja Mykan lähtiessä tiimissä, kiitos petturiksi osoittautuneen H. G. Wellsin. Kolmannen kauden alussa muu ryhmä jatkaa töitään. Artefaktit kuin eivät keräämällä lopu. 

Ryhmään tulee uusi agentti, valheita tunnistava Steve Jinks, joka on sarjan ensimmäinen avoimesti homohahmo. Onneksi sitä ei kuitenkaan korosteta liiaksi ja hahmolla on myös muita mielenkiintoisia ominaisuuksia. Itse en ole hahmon puolesta, enkä vastaan. Omaa sarjaa hänestä ei saisi, mutta ei tarvitsekaan.

Pidin sarjan toisesta kaudesta enemmän noin kokonaisuutena, vaikka löytyi tästäkin omat helmensä. Yksi tällainen on kauden, ehkä koko sarjan, lempijaksoni, 3… 2… 1…, jossa mm. käydään 1890-luvulla H. G:n seurassa ja metsästetään Joosuan trumpettia. Muuten jaksot, loppua lukuun ottamatta, olivat hyvää keskitasoa. Tosin minusta Warehousen 13:n keskitaso on parempi, kuin suurimpien muiden tv-sarjojen..

Fanien iloksi, Myka tulee kuin tuleekin takaisin tiimiin. Tästä johtuen Steve työskentelee kohtuullisen vähän kenttäkokemusta omaavan Claudian kanssa. Tiimi toimii minusta erinomaisesti. kaksi tiimiä tarkoittaa sitä, että osa tehtävistä on lyhyempiä. Käytetäänhän yhteen tehtävään vähemmän ruutuaikaa. Tehtävät pysyivät muuten tututunlaisina, joskin pääjuoneen käytettiin enemmän aikaa. En pidä kaavaa kuluneena, vaikka kliseiltä ei vältytty ja joskus katsoja tietää jo hyvissä ajoin, mihin juoni on menossa.

Sarjan tunnelma muuttui kaudella synkempään suuntaan, jopa liiankin synkkään. Huumoria löytyy vieläkin kohtuullisesti, mutta sei edellisten kausien lailla. Sen sekaan on laitettu suuria tunteita ja traagisia tapahtumia.  Huumorijaksojakin löytyi, kuten Don't Hate the Player. Siinä ryhmä pääsevät videopeliin sisään. Toinenkin asia on muuttunut. Ryhmä ei pelkää enää artefaktien käyttöä, vaikka sankarimme tietävät hyvin, niillä olevan aina sivuvaikutuksia. Aina. Muutosta ei edes selitetty kunnolla. Toisaalta, kauden pahiskin käyttää niitä surutta, joten ryhmällä ei taida olla paljon mahdollisuuksia.

Kauden aikana Claudiasta on tullut lempihahmoni, ainakin lempi vakkarihahmo. H. G. Wells on ykkönen. Se asia ei muuttunut. Valitettavasti naista nähdään vain muutamassa jaksossa. Vaikka ryhmästä saadaankin lisätietoa, hahmokehitys junnasi paikallaan. Poikkeuksena toimi Claudia, josta näimme uusia puolia. Kaudella saadaan lisätietoa myös agenttien pomoista, salaperäisistä sijaishallitsijoista, jotka saavat ainakin minun mielikuvissani lisää inhimillisyyttä. En siltikään aina ole varma heidän toimiensa oikeudesta, saatikka motiivista. Hämäriä hemmoja, en muuta sano.

Hämäriin hemmoihin kuuluu myös kaudenentisiä kausia vaarallisempi pahis, jonka motiivit olivat kuitenkin minusta riittämättömiä. Olisinkin lisännyt siihen vielä jonkin pahiksen tarinaa selventävän yksityiskohdan, jotakin joka tekisi hänestä vähän inhimillisemmän. Hänen apurinsa jäivät etäiseksi. Ketä he ovat? Miksi he auttavat pahista? Kysymyskiin saadaan vastaus vain osittain.

Kausi loppui taas jouluspesiaaliin, joka oli hauska, mutta sopisi paremmin välijaksosi. Olen miettinyt, onko se tarkoitettu bonukseksi vai oikeasti viimeiseksi jaksoksi. Veikkaan ensimmäistä. Juonen kannalta loppu oli sitäkin järkyttävämpi, vaikka neljännen kauden alku siitä terän viekin. Loppu oli ylivoimaisesti sarjan paras, mikä on jo paljon sanottu. Tosin minulla on vielä kaksi loppua katsomatta. Saa nähdä, ylittävätkö ne tuon, ja jos ylittävät niin miten.

Kausi oli erittäin hyvä, muttei täydellinen. Jotakin jäi uupumaan edellisiin kausiin verrattuna. Siinä oli kuitenkin myös paljon hyvää ja tuttua. Seuraavaksi tarkoitukseni on jatkaa sarjan neljänteen kauteen, joka alkaa jännittävissä merkeissä. Annan neljä tähteä. 

Jahti jatkuu Warehouse 13:n toisella kaudella

Olin koukussa katsottuani loistavan Warehouse 13 ensimmäisen tuotantokauden. Onneksi se ei jäänyt sarjan ainoaksi, joten pääsin tutustumaan sarjan ehkä vieläkin parempaan toiseen tuotantokauteen. SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA!

Warehouse 13:n toinen kausi alkoi siis ryminällä siitä, mihin sarja edelliseltä kaudelta jäi. Varastoon hyökännyt järjestön entinen agentti MacPherson oli voitettu, mutta hinta oli kova. Artien räjähti atomeiksi ja Claudia lähti Varastosta petturin merkki otsassaan (kuvainnollisesti sanottuna, sarjasta ei voi olla koskaan varma). Mykalle ja Peterille kuitenkin selvisi, että Artie selvisi räjähdyksestä hyväksikäyttämällä erästä artefaktia. Sillä oli kuitenkin hintansa, sillä Mrs. Fredericin auton kuljettaja kuoli rattiin. Nainen selvisi, juuri ja juuri. Lopulta, monen mutkan kautta, MacPherson saatiin voitettua. En spoilaa enemmän siitä, miten. Kuvaan tuli kuitenkin uusi hahmo, MacPhersonin herättämä H.G.Wells.

Sarja on aina ollut mieleeni, mutta toinen kausi ylitti silti odotukseni. osittain kai siksi, että tässä vaiheessa hahmot ovat jo vanhoja tuttuja. Maailmaan on muutenkin päässyt sisään. Nyt tarvitsee vain nauttia kyydistä. Toinen kausi tarjoaa aikamatkoja, ihmissoihtuja, ruumiin vaihtoja, hauskaa dialogia, H.G.Wellsin naisena ja paljon muuta mukavaa. Vanhoista hahmoista myös opitaan kaikenlaista uutta, mikä auttaa pitämään sarjan tuoreena.

Myka mallina

Kausi otti ensimmäiseltä kaudelta kaikkia hyvää. Siinä on edelleen toimintaa, erilaisia artefakteja, tuttuja vierailijoita, kuten Eurekan Dr. Douglas Fargo ja iskevää huumoria. Jaksoista on vaikea valita ylivoimaista suosikkia, mutta kauden kolmanneksi viimeinen, Varasto kahteen keskittynyt jakso kuului suosikkeihini. Pidin myös ihmissoihtujaksosta. Aikamatkailu oli myös esitetty hyvin, joskin aiheesta olisi voinut saada enemmän irti. jakso päättyy yllätykseen, joten siinä oli myös jotain hieman omaperäisempää. Kaudesta jäivät mieleen myös kohtaaminen H.G.Wellsin kanssa, Myka mallina sekä Mykan ja Peterin ruumiinvaihdois, joka jäi onneksi väliaikaiseksi.

H.G.Wells

Minusta Jaime Murrain näyttelemä H.G.Wells oli kauden paras uutuus. Hahmona hän on äärimmäisen mielenkiintoinen. erittäin vahva ja nerokas nainen, jolla on omat motiivinsa. Hänessä on myös pientä bad girl-fibaa, mikä uppoaa yleensä minuun.  vahvoista naisista puheen ollen, Claudia Donovan liittyi sarjan vakikasvoinen, mistä olen erittäin iloinen. Hahmo tuo hahmoon oman, tärkeän panoksensa.

Minusta kauden viimeisen jakson ei pitäisi olla viimeinen. Itse pääjuoni saatiin päätökseen jo toiseksi viimeisessä jaksossa, viimeinen jäi eräänlaiseksi jouluaiheiseksi välijaksoksi. Se ei sopinut viimeiseksi jaksoksi edes juonen valossa. Myka oli nimittäin lähtenyt varastosta jo edellisessä jaksossa, mutta hän oli mukana vielä tässä. Ymmärrän ajankohdan kuitenkin hieman paremmin, kun tiedät, että jakso lähetettiin joulukuussa.  

Minusta ensimmäisen kauden loppu oli huimasti tätä parempi. Juoni oli hivenen vähemmän kliseinen ja päävastuksen voittaminen vaati enemmän. Päävastuksen, josta en spoilaa enempää, juoni oli muutenkin pettymys, erityisesti ottaen huomioon hehkutuksen määrä. Mutta hei, mikään ei ole täydellistä.Tästä, toisesta kaudesta, annan neljä ja 3/4 tähteä. 

Warehouse 13-Aarteenmetsästystä scifin hengessä

Viime aikoina olen innostunut laadukkaisiin scifisarjoihin. Yksi sellainen on Syfyn Warehouse 13,jonka on sanottu yhdistelevän fiilikseltään Salaisia kansioita, Kadonneen aarteen metsästäjiä ja Konnankoukkuja kahdelle -sarjaa.

Warehouse kertoo mystisen järjestön agenteista Pete Lattimeristä ja Myka Beringistä, jotka etsivät yliluonnollisia esineitä, toisin sanoen artefakteja, jotka voivat olla vaarallisia vääriin käsiin joutuessaan. Esineet neutralisoidaan ja varastoidaan salaiseen varastoon, mistä sarja on saanut nimensä. sarjan varasto on sarjassaan kolmastoista, ensimmäinen perustettiin jo Aleksanteri Suuren aikaan. Agenteilla on apunaan hajamielinen nero Artie, majatalonpitäjä ihmisten auroja lukeva Leena, sekä nuori tekniikkanero Claudia.

Olen katsonut ihan tv:n puolelta Syfyn toista sarjaa, Eurekaa. Sen hahmoja esiintyykin välillä sarjassa. Eurekan spin off Warehouse 13 ei kuitenkaan ole ja olenkin huomannut muutaman Eurekan näyttelijän hyvin erilaisissa rooleissa. Jotakin hyvin samankaltaista sarjoissa kuitenkin on. Jos pidät Eurekasta, Pidät myös Warehouse 13:sta. Itse pidän molemmista, mutta en tekisi tästä mitään johtopäätöksiä.

Warehouse 13 on sarja, jota olen miettinyt katsovani jo vähän aikaa. Muut sarjat vaan veivät voiton. Nyt olen kuitenkin katsonut sarjan ensimmäisen tuotantokauden ja vähän aloittanut toista. siitä on olemassa viisi tuotantokautta, mutta ainakin tällä hetkellä Netflixistä löytyy vain kolme. Viimeiset kaudet ovat sen verran tuoreitta, että en tiedä, kuinka nopeasti ne Netfliksiin tulevat. Palvelussa on onneksi paljon muutakin katsottavaa.

Warehouse 13 ei ehkä ole omaperäisin mahdollinen. Ei sillä, vanhaa saa lainata, jos sen tekee hyvin. Sarja kuitenkin tekee. Toiminnan ystäville, johon itsekin kuulun, sarja tarjoaa seikkailua. Se on vähemmän kauhupainotteinen, kuin Salaiset kansiot. Seikkailut muistuttavatkin enemmän Indianan Jonesin, ja The Librarian- leffojen tyyliä. Huumoriakin siinä riittää. Vielä tavalla, joka vetoaa minuun. Sillä on myös vakavampi puoli, joka tulee esiin tarpeeksi usein.

Myka ja Pete ovat minusta hyvä pari, ainakin työn puolella. He täydentävät toisiaan sopivasti. Onhan samanlaisia pareja jo nähty, esimerkkinä voisin antaa Castle-sarjan Richard Castlen ja Kate Beckettin ja Bonesin Seeley Boothin ja Tri Temperance "Bones" Brennanin.

Muut hahmot tuovat sarjaan tiettyä lämminhenkisyyttä ja täydentävät hyvin päähenkilöitä. Henkilöiden kehitys onkin yksi sarjan parhaista anneista. Artie on salaperäisen menneisyyden omaava omaperäisen tiedemiehen karhumainen arkkityyppi, Leena on taustalla häilyä ryhmän sydän ja Claudia eräänlainen tyttä-Fargo eli ongelmiin joutuva nuori, kekseliäs nero, jolla on aina jotakin hauska sanottavaa.

Artie

Sarjaa voi seurata, vaikkei mikään nörtti olisikaan. Se tarjoaa juuri tarpeeksi toimintaa ja huumoria, henkilökemioita ja mielenkiintoisia artefakteja. Warehouse 13 toimii, jos sitä ei ota liian vakavasti. Se on kevyttä viihdettä, jota on helppo seurata. Annan täydet viisi tähteä.