maanantai 20. lokakuuta 2014

Jäätelökuningattaren ensimmäinen siirto

Nyt arvostelen Olipa kerran-sarjan neljännen kauden kolmannen jakson, Rocky Roadin. Lupaan, että seuraava otsikko ei liity jäähän millään tavalla.



Jakso avaa Robinin, Marianin ja Rolandin laatuajasta perheen kesken. Marian ei ole vielä ehtinyt tutustua maailmaan, joten perhe tekee pienen kieroksen Storybrookessa. Pienen, koska kaupungissa ei ole juuri mitään nähtävää. Samasta syystä heidän matkansa päättyy jäätelökauppaan, jossa kauden uusi pahis tekee ensimmäisen siirtonsa taikomalla Marianin jäätelön. Jälleen kerran ei voi kuin ihmetellä, mikä ongelma tekijöillä on jäätelön kanssa.

Toisaalla Regina kyselee sarjakuvilla lahjomaltaan Henryltä satukirjan kirjoittajasta. Poika lupaa auttaa Reginaa kirjoittajan selvittämisessä. Ennestään hän ei sitä tiedä. Kohtaus oli erittäin onnistunut. Siitä huolimatta en oikein tiedä storylinestä. Se tuntuu sitä järjettömältä, mitä kauemmin sitä ajattelee. Miten kirja muka voisi antaa kenellekään yhtään mitään? Edes niin voimakas kirja.

Seuraavaksi hypätäänkin Lumikin ensimmäiseen kokoukseen pormestarina, jossa Marian kaatuu tajuttomana maahan ja alkaa jäätyy niille sijoillee. Häntä ei saada tässä jaksossa sulatetuksi, joten saa nähdä, viedäänkö juonta mihinkään. Kohtauksesta ilmenee myös se, kuinka pihalla Lumikki on pormestarin työstä ja yleensäkin johtamisesta.

Robinilta oli erittäin tyly siirto valita juuri vaimon kohtalo sopivaksi paikaksi tunnutaa tunteensa Reginalle. Monestakin syystä. Ensinäkin hän antoi taas väärää toivoa Reginalle ja toiseksi emme voi tietää varmasti kuuleeko Marian jääloitsun alaisena vai ei. Marianin tilanteesta vielä. Miksi he eivät antaneet Rolandin kokeilla kirouksen purkamista? Kaksi viimeisintä kiroustahan purkautui juuri vanhemman ja lapsen väliseen rakkauteen.

En pidä Reginan muutoksesta vahvasta, joskin intohimoisesta naisesta, poikaystävän menetystä surevaksi raukaksi. Hän ei ole tehnyt vielä juuri muuta kuin säälinyt itseään. Hahmo on menettänyt suurimman teränsä. Toivottavasti hän saa sen takaisin ja pian. Miksi Reginan onni edes olisi Robinista kiinni? Koska tosirakkaus vai?

Jakson parasta antia oli ehdottomasta Frozen – takaumat. Siinä Elsa ja Kristof tekivät yhteistyötä Arendelleä uhkaavan Hansin voittamiseksi ja Elsa näkee kauden pahiksen, ns. Jäätelökuningattaren, ensimmäistä kertaa. Minusta Elsan ja Kristofin yhteistyö on hauskaa katsottavaa. He ovat juuri sopivan erilaisia.


He voisivat jo antaa pahikselle jonkin nimen. Luulen, että kysessä on lumikuningatar, niin kuin monet muutkin, mutta varma ei voi olla. Paljon on spekuloitu siitä, onko Jäätelökuningatar tosiaan Elsan täti vai ei. Olen kuullut myös puhuttavan siitä, että tämä olisi Elsan oikea äiti. Toivottavasti ei sentään. Vaikka ideassa ei olekaan muuten mitään vikaa, Elsa menettäisi kruununsa. Silloinhan hän ei olisi edesmenneen kuningasparin lapsi. Lisäksi se muuttaisi Disneyn sympaattisimpien siskosten, Elsan ja Annan suhdetta. 


Nykypäivänä porukka yrittää selvittää, kuka on vastuussa Marianin yhtäkkisestä jäätymisestä. Emma ja David sekä Elsa ja Koukku omalta osaltaa. Elsan ja Koukun tiimi oli mielenkiintoisempi, kuin Emman ja Davidin. Lisäisin kauteen kummankin tutustumista nykymaailmaan. Puhelin-kohtaus oli nimittäin hauska. 

Jaksossa tavattiin sarjan spinn offista tuttu Will Scarlett, joka kertoi heidän nykyisen vastustajansa myyneen jäätelöä kaupungin asukkaille. Vaikka on hyvä asia, että uusia mielenkiintoisia hahmoja tulee lisää, monet sivuhahmot jäävät vielä enemmän sivuun. Esimerkiksi Crympylla ei ole mitään muuta tekemistä kuin vihaisten lynkkäysjoukkojen johtaminen. Muutkaan eivät selviytynyt sen paremmin. Ainoastaan Samu Sirkalla oli edes joku pointti jaksossa.

Jakson pointti oli ehdottomasti kauden pahiksen esittely. Se onnistuikin loistavasti. Se myös herätti sopivasti kysymyksiä, kuten miten Jäätelökuningatar tuntee Emman ja miten Rumbel liittyy asiaan.
Jakso oli tähän asti kauden paras, mutta pitää muistaa, että kausi on vasta alussa. Viisi tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti