Rikossarjoja tehdään jatkuvalla syötöllä. Ilmeisesti kanavien johto uskoo niiden suosion jatkuvan tai sitten niitä on vain edullinen tehdä. Joko tai. Vastikaan katsomani Perception on niistä uusin.
Perceptionin päähenkilö on omalaatuisen, skitsofreniaa sairastava, neurotieteiden profesori Daniel Pierce (Eric McCormack). Tauti ei kuitenkaan estä häntä auttamasta FBI:ta ja erityisesti entistä oppilastaan Kate Morrettia (Rachaell Leigh Cook) murhien selvittämisessä. Päinvastoin. Näyt ovat tulevat hänen alitajunnasta ja näyttävätkin asioita, joita mies ei tiedä tietävänsä.
Sarjassa esiintyyluonnollisesti myös erilaisa sivuhahmoja, kuten eräänlaisena Piercen psykiatrina ja järjen äänenä toimiva Natalie (Kelly Rowan), joka on professorin mielikuvituksen tuotetta, mutta jolla on yhteys myös Pierceen myös oikeasti. Tai hänen assistenttinsa Lewicki (Arjay Smith), jonka tehtävänsä on pitää Pierce hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Tehtävä ei ole mitenkään helppo.
Nyt saatat miettiä samaa kuin minä, että missä olet kuullut saman aikaisemmin. Eikä mikään ihme. Konsepti ei ole ennen näkemätön. Se on tuttu mm. Monkista, Housesta, Mentalistista ja ennen kaikkea legendaarisesti Sherlock Holmesissa. Toisaalta konsepti pn hyväksi havaittu, joten mitä sitä muuttamaan. Se on ollut suosittu menenisyydessä, joten miksi ei tulevaisuudessakin.
Mielenterveydelliset seikat kuvataan pelkistetysti, ehkä hieman romantisoitukin. Dokumenttinä sarjaa ei kannata ottaa. Vaikka kuvaus ei ehkä ole realistisesta päästä, se ei onneksi demonisoi kyseisistä ongelmista kärsiviä millään lailla. Hyvä niin, sillä mielisairauksilla on edelleen tietynlainen stigma. Niihin ei suhtauduta samallalailla, kuin ruumillisiin sairauksiin.
Selvitettävät tapaukset eivät ole huonoimmasta päästä, eikä ennalta-arvattavanakaan. Yleensä kuin pitkään rikossarjoja katsoneet pystyvät arvaamaan lopputuloksen etukäteen. Hallusinaatiot olivat hyvä lisä. Varsinkin niiden ollessa tunnettuja henkilöitä, kuten Jeanne d'Arc. Kyllä, luitte oikein. Joidenkin kohdalla kyllä mietti, miten tämä on FBI:n ongelma.
Perceptionin päähenkilö on omalaatuisen, skitsofreniaa sairastava, neurotieteiden profesori Daniel Pierce (Eric McCormack). Tauti ei kuitenkaan estä häntä auttamasta FBI:ta ja erityisesti entistä oppilastaan Kate Morrettia (Rachaell Leigh Cook) murhien selvittämisessä. Päinvastoin. Näyt ovat tulevat hänen alitajunnasta ja näyttävätkin asioita, joita mies ei tiedä tietävänsä.
Sarjassa esiintyyluonnollisesti myös erilaisa sivuhahmoja, kuten eräänlaisena Piercen psykiatrina ja järjen äänenä toimiva Natalie (Kelly Rowan), joka on professorin mielikuvituksen tuotetta, mutta jolla on yhteys myös Pierceen myös oikeasti. Tai hänen assistenttinsa Lewicki (Arjay Smith), jonka tehtävänsä on pitää Pierce hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Tehtävä ei ole mitenkään helppo.Nyt saatat miettiä samaa kuin minä, että missä olet kuullut saman aikaisemmin. Eikä mikään ihme. Konsepti ei ole ennen näkemätön. Se on tuttu mm. Monkista, Housesta, Mentalistista ja ennen kaikkea legendaarisesti Sherlock Holmesissa. Toisaalta konsepti pn hyväksi havaittu, joten mitä sitä muuttamaan. Se on ollut suosittu menenisyydessä, joten miksi ei tulevaisuudessakin.
Mielenterveydelliset seikat kuvataan pelkistetysti, ehkä hieman romantisoitukin. Dokumenttinä sarjaa ei kannata ottaa. Vaikka kuvaus ei ehkä ole realistisesta päästä, se ei onneksi demonisoi kyseisistä ongelmista kärsiviä millään lailla. Hyvä niin, sillä mielisairauksilla on edelleen tietynlainen stigma. Niihin ei suhtauduta samallalailla, kuin ruumillisiin sairauksiin.
Selvitettävät tapaukset eivät ole huonoimmasta päästä, eikä ennalta-arvattavanakaan. Yleensä kuin pitkään rikossarjoja katsoneet pystyvät arvaamaan lopputuloksen etukäteen. Hallusinaatiot olivat hyvä lisä. Varsinkin niiden ollessa tunnettuja henkilöitä, kuten Jeanne d'Arc. Kyllä, luitte oikein. Joidenkin kohdalla kyllä mietti, miten tämä on FBI:n ongelma.
Sitten itse hahmoihin. Aloitan päähenkilöllä. Hahmona Pierce on kunniaksi muille hieman rikki oleville tv-sankareille, jotka selvittävät ongelmia omasta turvallisuudestaan tai mielenterveydestää piittaamatta. Mitenkään samaistuttavammasta päästä hän ei ole, mutta kyllä häntäkin tulee kannustettua. Kiitos siitä kuuluu Eric McCormackille, joka oli oikea valinta rooliin.
Muut hahmot toimivat vain ja ainoastaan Piercen tukijoukkona ja siten kaipaisivat lisää persoonaallisuutta. Kate Morrettikin, joskin hän on hahmoista suosikkini. En kuitenkaan tunnen hahmoa kovin hyvin. Tiedän vain sen, että hänen isänsäkin oli poliisi. Lisätiedot tulisivat siis tarpeeseen. Natalieen liittyvä paljastus oli puolestaan yllättävin. En tietemkään paljasta sitä.
Kokonaisuudessaan sarja kuuluu kastiin tarpeeksi hyvä, jotta sitä jaksaa katsoa viikoittain, vaikka muutaman jakson kerralla. Tuskin kuitenkaan Netflixistä olisin ruvennyt seuraamaan. Minulle kuin riittää Suomen televisiosta tulevat rikossarjat ihan hyvin. Kolme tähtiä.
Muut hahmot toimivat vain ja ainoastaan Piercen tukijoukkona ja siten kaipaisivat lisää persoonaallisuutta. Kate Morrettikin, joskin hän on hahmoista suosikkini. En kuitenkaan tunnen hahmoa kovin hyvin. Tiedän vain sen, että hänen isänsäkin oli poliisi. Lisätiedot tulisivat siis tarpeeseen. Natalieen liittyvä paljastus oli puolestaan yllättävin. En tietemkään paljasta sitä.
Kokonaisuudessaan sarja kuuluu kastiin tarpeeksi hyvä, jotta sitä jaksaa katsoa viikoittain, vaikka muutaman jakson kerralla. Tuskin kuitenkaan Netflixistä olisin ruvennyt seuraamaan. Minulle kuin riittää Suomen televisiosta tulevat rikossarjat ihan hyvin. Kolme tähtiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti