Uusi kausi, uudet kujeet, vanha tuttu kaupunki, entistä enemmän kauhua

Arvostelin vähän aikaa sitten Hemlock Groven ensimmäisen tuotantokauden. Nyt on vuorossa vasta katsomani toinen tuotantokausi. JUONIPALJASTUKSIA LUVASSA!

Koska kertaus on opintojen äiti, kerron lyhyesti mihin Hemlock Grove jäi: Kauden pahis Cristina, paha ihmissusi, tapettiin, samoin oletettavasti Romanin äiti Olivia. Toinen Selleyn ja toinen Romanin toimesta hänen saatua teitää olevansa vampyyrimäinen upir. Romanin serkku Letha synnytti lapsensa, mutta kuoli itse. Peter puolestaa lähti kiertämään maailmaa äitinsä kanssa.

Entäs sitten toinen tuotantokausi? Peterin ja Romanin elämä ei ole parantunut kausien välissä, päinvastoin. Peterin äiti pidätettiin ja asianajajakulut pitäisi maksaa jotenkin. Roman puolestaan taistelee nälkänsä kanssa. Verta pitäisi jostain saada, mutta mistä. Hän kun ei haluaisi tappaa ketään. Hänen äitinsäkin on vieläkin elossa, yrityksistä huolimatta, ja siskokin on yhä kadoksissa.

Uusi pahiskin riehuu Helmoch Grovessa, nimittäin salaperäisen maskimiesten ja miksei naistenkin veljeskunnan. Uudet hahmot eivät rajoitu vain murhanhimoisiin sellaisiin, vaan mukaan mahtuu myös Hemlock Groveen eksynyt Miranda (Orange is New Blackin Madeline Brewer). Uusista hahmoista nuorin ja mahdollisesti merkittävin on kuitenkin Lethan synytyksesä selviytynyt vauva.

Hemlock Groven toinen tuotantokausi on ensimmäistä parempi, vaikka ei ensimmäinenkään mitenkään huono ollut. Siinä kuitenkin oli omat parantamisen varansa, mistä voi lukea muun muassa tekemästäni arvostelusta. Sarja on pitänyt itsellään paljon hyvää. Se on vieläkin tummasävyinen, seksikäs, paikoittain erittäin härö, mutta myös inhimillinen.

Ensimmäiseltä kaudelta löytyi paljon hyvin vastenmielisiä piirteitä, kuten raiskaus, 14-vuotiaiden tyttöjen seksulisointi, insestiset piirteet yms. Niitä löytyy toiselta kaudelta vähemmän. Sen sijaan väkivaltaa on lisätty runsaasti, erityisesti viimeisiin jaksoihin. Väkivaltapitoisuuden vuoksi sarja ei edelleenkään sovi heikkohermoisille. Katsominen omalla vastuulla.

Pidän siitä, mihin sarja on viennyt hahmonsa, varsinkin Romanin ja Peterin, jotka jäivät ensimmäisellä kaudella enemmän tai vähemmän stereotypioiden tasolle. Heidän kaveruutensa on sarjan koossapitävä voima, joten hyvä. Suhde saa kaudella myös jonkin verran uusia piirteitä, fanityttöjen harmiksi ei kuitenkaan homoeroottisia. Siis, jos kolmipeliä ei lasketa.

Jos päähahmoja voidaankin sanoa stereotyppisiksi, se on vielä enemmän totta sivuhahmojen Ongelma on kuitenkin nyt hoidettu ja melkein jokainen hahmo on entistä moniulotteisempi. Sivuhahmotkuten Destiny ja uuden näyttelijän saanut Shelley, saivat enemmän ruutuaikaa. En tiedä, mistä vaihdos johtui, joten en ryhdy spekuloimaan sitä sen enempää.

Tuotantoarvo on pysynyt korkealla, joskin lopun erikoistehoste hirviö, josta yritän olla paljastamatta liikaa, jäi aika kököksi. Muuten kaikki näytti hyvältä, erityisesti Romanin uusi asunto ja “Valkoinen torni”. Ihmissusimuodonmuutos oli jo tuttua kauraa eli niin kuin aikaisemmassa arvostelussa sanoin, yksi genren parhaita, jos ei jopa paras. Tai ainakin vastenmielisin.

Koska ilmeisesti tekijoiden mielestä sarjassa ei ole yliluonnollisia elementtejä vielä tarpeeksi, siinä päästään unten ihmeelliseen maailmaan. Vasta kauden lopussa selviää, miksi. Yleensä en pidä tälläisistä juonenkäänteistä, vaan pysyisin mielummin sarjan tavallisessa maailmassa. Se kuitenkin antaa Peterille ja Romanille motiivin murhien selvittämiseen, joten kaipa lisä oli tarpeellinen.

Pidin lopusta, sillä se oli tarpeeksi yllättävä, vaikka kauden toinen pahis aika huono olikin. Lopussa tapahtui kaksi kuiolemaa, toinen yllättävä, toinen ei niinkään. Onneksi suosikkihahmoni jäivät kuitenkin henkiin. Kausi loppui lifthangeriin, joten onneksi sarjasta on tulossa myös kolmas tuotantokausi. Kolmastuotantokausi jää näillä näkymi sarjan viimeiseksi.

Jos Helmock Groven taso kohoaa tähän tahtiin, kolmas kausi olisi jo mestariteos. Neljä tähteä.