Itselleni Robert E. Howardin Solomon Kane on jäänyt täysin vieraaksi, mutta fantasiamätön ystävänä katsastin hahmosta tehdyn elokuvan, jonka nimi on myös Solomon Kane.
Solomon Kane asuu luostarissa kohdattuaan paholaisen eräällä ryöstöretkellään. Hän on vannonnut elävänsä tästä lähtien tiukan uskonnollisen moraalikoodin mukaan. Paholaiselta voimansa saanut Malachi tappaa hänen matkakumppaninsa pojan ja sieppaa kuitenkin tämän tyttären. Kanen on pelastettava tyttö siitäkin huolimatta, että hän on luvannut oll tarttumatta miekkaan.
Ymmärtääkseni elokuvan juoni poikkeaa täysin Solomon Kane-novellien juonesta. Esimerkiksi novelleissa Solomon Kanea ajaa eteenpäin syvä uskonnollisuus ja siitä kumpuava sammumaton viha. Aihe, joka on nähtävästi elokuvan tekijöiden mielestä liian arka. Lisäksi tapahtumapaikka on muuttunut Afrikasta keskiaikaiseen englantiin.
Elokuvasta ei lopu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Taistelua käydään vanhanaikaisesti miekoin, eikä verta ja suolenpätkkiä kaihdeta. Elokuvan sävy on synkkä, mikä sopiikin elokuvalle loistavasti. Se onkin elokuvan parhaita puolia. Fantasiaelementit tuovat elokuvaan oman mielenkiintoisen lisänsä. Ilman niitä en olisi sitä välttämättä edes katsonut. Juoni kuin ei loistanut omaperäisyydellään. Muutama yllätys kyllä löytyy, mutta nekin ovat ennalta-arvattavia.
Visuaalisesti elokuva on kaunis, niin kuin 2000-luvun elokuvilta sopii odottaakin. Tuskin se kuitenkaan Oscareita on erikoistehosteista saanut. Niin keskinkertaisia ne ovat. Onneksi ympäristö, 1600-luvun Englanti, on kuvattu riittävän uskottavasti. Ainakin omasta mielestäni. Historioitsijat voisivat olla toista mieltä.
Pahan jäljillä-sarjasta tuttu James Purefoy onnistuu elokuvan nimikkohahmon roolissa. Valitettavasti hahmon monet ulottuvuudet jäävät kuitenkin hakematta. Niitä olisi ollut kiinnostavaa nähdä lisääkin, on han hahmo minulle ennestään tuntematon. Ymmärrän kyllä, että elokuvassa aikaa on rajallisesti. Elokuvan muut hahmot eivät onnistuneet läheskään yhtä hyvin. Varsinkin elokuvan pahis Malachi.
Jos veriset miekkatasitelut, demonit ja synkät päähenkilöt ovat juttusi, niin kuin ne ovat minun, elokuva kannattaa katsoa. Omaperäisyyttä lukuunottamatta elokuvassa on kaikki tarvittava, ilman väkisin väännettyä romanttista juonta. Neljä ja puoli tähteä.
Solomon Kane asuu luostarissa kohdattuaan paholaisen eräällä ryöstöretkellään. Hän on vannonnut elävänsä tästä lähtien tiukan uskonnollisen moraalikoodin mukaan. Paholaiselta voimansa saanut Malachi tappaa hänen matkakumppaninsa pojan ja sieppaa kuitenkin tämän tyttären. Kanen on pelastettava tyttö siitäkin huolimatta, että hän on luvannut oll tarttumatta miekkaan.
Ymmärtääkseni elokuvan juoni poikkeaa täysin Solomon Kane-novellien juonesta. Esimerkiksi novelleissa Solomon Kanea ajaa eteenpäin syvä uskonnollisuus ja siitä kumpuava sammumaton viha. Aihe, joka on nähtävästi elokuvan tekijöiden mielestä liian arka. Lisäksi tapahtumapaikka on muuttunut Afrikasta keskiaikaiseen englantiin.
Elokuvasta ei lopu vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Taistelua käydään vanhanaikaisesti miekoin, eikä verta ja suolenpätkkiä kaihdeta. Elokuvan sävy on synkkä, mikä sopiikin elokuvalle loistavasti. Se onkin elokuvan parhaita puolia. Fantasiaelementit tuovat elokuvaan oman mielenkiintoisen lisänsä. Ilman niitä en olisi sitä välttämättä edes katsonut. Juoni kuin ei loistanut omaperäisyydellään. Muutama yllätys kyllä löytyy, mutta nekin ovat ennalta-arvattavia.Visuaalisesti elokuva on kaunis, niin kuin 2000-luvun elokuvilta sopii odottaakin. Tuskin se kuitenkaan Oscareita on erikoistehosteista saanut. Niin keskinkertaisia ne ovat. Onneksi ympäristö, 1600-luvun Englanti, on kuvattu riittävän uskottavasti. Ainakin omasta mielestäni. Historioitsijat voisivat olla toista mieltä.
Pahan jäljillä-sarjasta tuttu James Purefoy onnistuu elokuvan nimikkohahmon roolissa. Valitettavasti hahmon monet ulottuvuudet jäävät kuitenkin hakematta. Niitä olisi ollut kiinnostavaa nähdä lisääkin, on han hahmo minulle ennestään tuntematon. Ymmärrän kyllä, että elokuvassa aikaa on rajallisesti. Elokuvan muut hahmot eivät onnistuneet läheskään yhtä hyvin. Varsinkin elokuvan pahis Malachi. Jos veriset miekkatasitelut, demonit ja synkät päähenkilöt ovat juttusi, niin kuin ne ovat minun, elokuva kannattaa katsoa. Omaperäisyyttä lukuunottamatta elokuvassa on kaikki tarvittava, ilman väkisin väännettyä romanttista juonta. Neljä ja puoli tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti