Vihdoin odotukseni palkittiin. Nimittäin paljon hehkutusta osakseen saanut S.H.I.E:L.D:in agenttien spin off, Marvel's Agent Carter, alkoi vähän aikaa sitten. Kannattiko odotus?
Vuosi 1946. New York. Toinen maailmansota on juuri käyty ja natsit voitettu. Kapteeni Amerikkaa luullaan kuolleeksi. Maailmaa pelastamaan jää häntä suremaan jäänyt tyttöystävä agentti Peggy Carter (loistava Hayley Atwell), joka työskentelee S.H.I.E.L.D:iä edeltäneessä tiedustelupalvelu S.S.R:ssä. Kirjaimet tulevat englannin kielen sanoista Strategic Scientific Reserve.
S.S.R:ssä työskentelee lähinnä sovinisteja. Niinpä Carterin työtehtävänsä sisältävät lähinnä kahvinkeittoa, ruokatilausten ottamista ja arkistointia. Carterin tylsä elämä saa päätöksensä vanhan ystävän, Howard Starkin (Dominic Cooper) muodossa. Starkin vaarallisempia keksintöjä myydään mustassa pörssissä, joten luonnolisesti häntä syytetään maanpetoksesta.
Marvel's Agent Carter ei ole yhtään sisarsarjaansa huonompi. Itse asiassa se voisi jopa yltää paremmaksi, ainakin joidenkin yksittäisten jaksojen kohdalla. Vuosi 1946 tuo oman lisänsä sarjaan. Se onkin kuvattu upeasti. Ymmärrän kyllä, miksi Carterin työkaverit voivat ärsyttää. Niin minuakin. Valitettavasti he perustuvat todellisuuteen. Silloin oltiin juuri niin sovinistisia, ainakin jotkut.
Pidän sarjan huumorista. Se saa minut nauramaan ja tekee sarjasta erittäin viihdyttävää katsottavaa. Varsinkin, kun siihen lisää tuon aikaisen tyylin puhua. Toimintaakin on sopivassa suhteessa, niin kuin muissakin saman tyyppisissä sarjassa. Kummankin piirteen ansiosta sarjasta ei juurikaan löydy tylsiä hetkiä.
Päähenkilöä on helppo kannustaa. Hän muistuttaakin Sydney Bristolia enemmän kuin yhdellä tavalla. Minusta tämä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Agentti Carter on juuri sitä, mitä naissankari tarvitsee. Paitsi, että hän lyö roistolta luulot pois erittäin “badass”-tyyliin, hänellä riittää myös älyä ja nokkeluutta riittämiin, kauneudesta nyt puhumattakaan. Ei siis ihme, että hän on saanut ensimmäisenä Marvelin naissankarina oman sarjansa.
Hahmoista mainitsemin arvoinen on myös Carterin työkaveri, se ainoa ei-sovinisti, Daniel Sousa (Enver Gjokaj). Sekä Carterin ystäväksi lukeutuva tarjoilija Angie (Lyndsy Fonseca). Valitettavasti hänen osansa on jäänyt vähäiseksi. Lyndsy Fonseca näyttelee myös Nikitassa. Hyvin erilaisessa roolissa. Hänen hahmostaan voi toki löytyä jotain uuttakin. Vielä on jaksoja jäljellä.
Sarja uppoaa minuun, ainakin neljän jakson peruustella. Toivottavasti sitä tulee vielä lisääkin. Suosittelen! Lopulliset tähdet annan vasta kauden loputtua. Katsomieni jaksojen perusteella antaisin sille täydet viisi tähteä.
Vuosi 1946. New York. Toinen maailmansota on juuri käyty ja natsit voitettu. Kapteeni Amerikkaa luullaan kuolleeksi. Maailmaa pelastamaan jää häntä suremaan jäänyt tyttöystävä agentti Peggy Carter (loistava Hayley Atwell), joka työskentelee S.H.I.E.L.D:iä edeltäneessä tiedustelupalvelu S.S.R:ssä. Kirjaimet tulevat englannin kielen sanoista Strategic Scientific Reserve.
S.S.R:ssä työskentelee lähinnä sovinisteja. Niinpä Carterin työtehtävänsä sisältävät lähinnä kahvinkeittoa, ruokatilausten ottamista ja arkistointia. Carterin tylsä elämä saa päätöksensä vanhan ystävän, Howard Starkin (Dominic Cooper) muodossa. Starkin vaarallisempia keksintöjä myydään mustassa pörssissä, joten luonnolisesti häntä syytetään maanpetoksesta.
Carter ei joudu suorittamaan tehtäväänsä yksin. Apunaan hänellä on Howard Starkin hovimestari Edwin Jarvis (James D’Arcy). Heidän yhteistyötä on mukava seurata. Varsinkin, kun sarja jätti pakotetun romanssin lisäämättä. Periaatteessa riemuni voi olla ennenaikaista. En kuitenkaan usko siihen. Onhan Jarvsilla vaimo ja Carter suree puolestaa Kapteeni Amerikkaa.
Sarjan ensimmäistä, toivottavasti ei viimeistä, kautta on tehty vain 8 jaksoa. Juuri tarpeeksi täyttääkseen S.H.E.L.D:in agenttien täyttämän kolon. Olen katsonut siitä vasta neljä jaksoa. Määrä ei ole paljon, minkä vuoksi jätän suuremmat arvostelut myöhemmäksi. Nyt voin kuitenkin kertoa lyhyesti ensitunnelmat sarjastasta.
Marvel's Agent Carter ei ole yhtään sisarsarjaansa huonompi. Itse asiassa se voisi jopa yltää paremmaksi, ainakin joidenkin yksittäisten jaksojen kohdalla. Vuosi 1946 tuo oman lisänsä sarjaan. Se onkin kuvattu upeasti. Ymmärrän kyllä, miksi Carterin työkaverit voivat ärsyttää. Niin minuakin. Valitettavasti he perustuvat todellisuuteen. Silloin oltiin juuri niin sovinistisia, ainakin jotkut.Pidän sarjan huumorista. Se saa minut nauramaan ja tekee sarjasta erittäin viihdyttävää katsottavaa. Varsinkin, kun siihen lisää tuon aikaisen tyylin puhua. Toimintaakin on sopivassa suhteessa, niin kuin muissakin saman tyyppisissä sarjassa. Kummankin piirteen ansiosta sarjasta ei juurikaan löydy tylsiä hetkiä.
Päähenkilöä on helppo kannustaa. Hän muistuttaakin Sydney Bristolia enemmän kuin yhdellä tavalla. Minusta tämä on vain ja ainoastaan hyvä asia. Agentti Carter on juuri sitä, mitä naissankari tarvitsee. Paitsi, että hän lyö roistolta luulot pois erittäin “badass”-tyyliin, hänellä riittää myös älyä ja nokkeluutta riittämiin, kauneudesta nyt puhumattakaan. Ei siis ihme, että hän on saanut ensimmäisenä Marvelin naissankarina oman sarjansa.
Hahmoista mainitsemin arvoinen on myös Carterin työkaveri, se ainoa ei-sovinisti, Daniel Sousa (Enver Gjokaj). Sekä Carterin ystäväksi lukeutuva tarjoilija Angie (Lyndsy Fonseca). Valitettavasti hänen osansa on jäänyt vähäiseksi. Lyndsy Fonseca näyttelee myös Nikitassa. Hyvin erilaisessa roolissa. Hänen hahmostaan voi toki löytyä jotain uuttakin. Vielä on jaksoja jäljellä.Sarja uppoaa minuun, ainakin neljän jakson peruustella. Toivottavasti sitä tulee vielä lisääkin. Suosittelen! Lopulliset tähdet annan vasta kauden loputtua. Katsomieni jaksojen perusteella antaisin sille täydet viisi tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti