maanantai 4. heinäkuuta 2016

Örkit tulevat

Mietin jonkin aikaa, menenkö katsomaan uuden Warcratf: The Beginning -elokuvan. Sitä kuitenkin suositeltiin minulle, vannoutuneelle fantasian ystävälle, joten päätin mennä. Kannattiko?


Warcraft: The Beginning perustuu World of Warcraft-nimiseen videopeliin. Itseasiassa se on kyseisen pelin esiosa. En ole pelannut kyseistä peliä, joten en voi verrata sitä ja elokuvaa keskenään. Enkä siis tiedä, kuinka uskollinen elokuva on pelille. Asia saattaa vaikuttaa myös mielipiteeseeni elokuvasta, joko puoletsa tai vastaan. Tämä arvostelu tulee sisältämään juonipaljastuksia.

Örkkien maailma tuhoutuu, joten he päättävät muuttaa jo kansoitettuun Azerothin valtakuntaan. Suurin osa seuraa taikavoimia omaavaa Gul'dania (Daniel Wu), jonka pyrkimyksenään on niinkin yksinkertainen, kun koko maailman valloitus. Jotkin örkit uskovat kuitenkin rauhalliseen yhteiseloon. Niinpä heidän ja ihmisten pitää liittoutua tätä vaarallista vihollista vastaan.

Elokuva ei ole ansainnut saamiansa haukkuja. Ei sitä Taruun Sormusten Herrasta tai Game of Thronesiin voi verrata, mutta silti. Kehotan kuitenkin pitämään odotukset tarpeeksi realistisina, sillä ei se mitenkään erityisen hyväkään ollut. Juoni kuin seuraa samaa moneen kerran tallattua kaavaa. Onneksi olen fantasian ystävä, joten se ei haittaa minua läheskään niin paljon kuin olisi voinut.

Pidin erityisesti siitä, että örkit otetaan tasa-arvoisesti päähenkilöiden joukkoon. Se kuin tuo vähän vaihtelua geneeriseen fantasiagenreen. Sitä paitsi Durotan (Toby Kebbell) ja Draka (Anna Galvin) voittivat ihmiset samaistuttavuudessaan ja moniulottuvuudessaan ihmiset mennen tullen. Lempihahmokseni osoittautuikin puoliörkki Garona (Paula Patton). 

Valitettavasti edes he eivät olleet erityisen muistettavia, saatika moniulotteisia. En syytä tästä näyttelijöitä, joihin kuuluu sellaisia nimiä kuin muun muassa Dominic Cooper, Viikings-tv-sarjan Travis Fimmel, ja Ruth Negga. He suorittivat osansa niin hyvin, kuin vain oli mahdollista ja saivatkin siksi katsojan välittävän hahmoista.
Maailmakin vaikutti mielenkiintoiselta, vaikka sitä ei ehdittykään käsitellä kovinkaan paljon. Siksi tv-sarjamuoto voisi toimia sille paremmin. Elokuvan loppu vihjailee jatko-osista, joten ehkä nämä tavoitteet voi saavuttaa sitäkin kautta. Olettaen siis, että jatko-osia ylipäätään tulee. Sitä ei ole vielä varmistettu, vaikka elokuva pärjäsikin erittäin hyvin lippuluukulla.

Mutta entäs se toteutus? Jos se ei ole huippulaatua, elokuva epäonnistuu. Olipa maailma sitten kuinka hyvä tahansa. No, siinä ei ole mitään valittamista, ainakaan minulla. Pidin niin tunnelmasta, visuaalisesta ilmeestä kuin huimista taistelukohtauksistakin. Se antoi liikaakin aikaa erikoistehostemätölle, mutta eikähän elokuvan pääkohderyhmä haluakin nähdä juuri sitä. vai olenko turhan ennakkoluuloinen?

Vastauksena alun kysymykseen, kyllä kannatti. Elokuva oli odottamaani parempi. Täysiä pisteitä se ei kuitenkaan ansaitse. Annan elokuvalle kolme tähteä. Suosittelen fantasian ystäville.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti