Teollisen vallankumouksen vastustajat – luddiitit

Luddiittien johtaja

Luddismi on 1800-luvun alun käsityöläisten protestiliike, joka vastusti teollista vallankumousta. Sen kannattajat pelkäsivät massatyöttömyyttä teknologisen kehityksen murtaessa perinteisiä ammattikuntia. Minusta pelko ei ollut aivan tuulesta temmattu, teollistuminen vähensi monia käsityöläisten työpaikkoja. Liike yksinkertaistetaan usein vain "tyhmiksi koneenrikkojiksi", mutta onko näin. Liike tähtäsi tavoitteessaan oikeudenmukaiseen tulonjakoon. Eliväthän he aikana, jolloin väestö kurjistui kurjistumistaan. Kyseessä oli siis eräänlainen työtaistelumuoto. Historioitsija E. P. Thompsonin mukaan luddiitit eivät niinkään vastustaneet teollista vallankumousta ja tekniikkaa kuin kehittyvää kapitalismia. Ennen vapaita markkinoita hinnat olivat määräytyneet perinteen ja tarpeen mukaan. Hänen mukaansa ludiitit jättivät ne koneet rauhaan, jonka omistajat toteuttivat vanhoja käytäntöjä.

Liikkeen tausta alkaa teollistumisen alkamisesta. Vuonna 1733 John Kay keksi ns. lentävän sukkulan, jolla parannettiin kangaspuita. Kangas kuitenkin kehrättiin edelleen käsin, joten lopulta kankaasta tuli pulaa. Mikä neuvoksi? Tätä mietti myös James Hargreaves, joka keksi vuonna 1764 kehruu-Jennyn. Koneella voitiin kehrätä kahdeksaa lankaa yhtä aikaa. keksinnöllä oli kuitenkin seuraamuksia, sillä langan hinta romahti. Hinnan romahdus sai Blackburnin kehrääjät tunkeutumaan Hargreavesin taloon ja tuhoamaan hänen koneensa. Teollistumista hyökkäys ei kuitenkaan pysäyttänyt. Hargreaves perustu kehryy-jennyille tehtaan Nottinghamissa, jonne hän oli paennut hyökkääjiään. Lisäks kehruutehtaan i ala sai siihen aikaan muutakin uutta, kun Richard Arkwright avasi ensimmäisen vesivoimalla toimivan vuonna 1771. Valitettavasti laajentuva teollinen tuotanto syrjäytti suuren joukon ihmisiä. Tästä johtuen, Luddiittiliike levisi Englannin läpi 1811. He tuhosivat useita villa- ja puuvillatehtaita. Luddiitit tapasivat öisin kaupunkeja ympäröivillä nummilla. He harjoittelivat asetaitoja. Useiden hyökkäyksien jälkeen hallituksen joukot tukahduttivat liikkeen kovakouraisesti. Luddiitit ja armeija taistelivat keskenään. 17 miestä teloitettiin Yorkissa 1813, kun koneenrikkomisesta tehtiin kuolemalla rangaistava rikos. Monia muita karkotettiin Australiaan. Liikeen vaikutus eo ollut vähäinen, sillä ajoittain sitä vastaan taisteli enemmän armeijan joukkoja kuin Napoleonin joukkoja vastaan Espanjassa.

En vastusta teollisuutta, mutta ymmärrän miksi jotkut vastustivat. Työpaikka on tärkeä olla, ja sen menettämiselle voi olla monia vakavia seuraamuksia, varsinkin siihen aikaan kuin tukia ei ollut. Toki tässä asiassa, yritetään ratkaista asia tavalla, jota en ymmärrä: palaamalla entiseen. Ennen ei ollut kaikki paremmin, jotkut asiat kyllä, muttei kaikki. Miksi sinne halutaan väkisin mennä takaisin? Esimerkiksi juuri teollistuminen on antanut maailmalle paljon hyvää.