Opettajat antavat
arvosanoja oikeuden mukaisesti, osaamisen mukaan. Väärin! Todellisuudessa opettajan
asenteet heijastuvat suoraan kouluarvosanoihin. Oppilaan luonne siis ratkaisee.
Näin meille kertoo Sari Mullolan parin vuoden takainen
väitöstutkimus. Oppilaan luonne, toisin sanoen temperamentti, vaikuttaa tosiaan
arvosanoihin, vaikka todellisuudessa sillä ei ole mitään tekemistä henkilön
älykkyyden ja taitojen kanssa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan pidä sekoittaa temperamenttia
ja käytöstä toisiinsa. Käytökseen oppilas voi vaikuttaa, temperamenttiin ei. Jos
oppilas häiriköö tunnilla ja jättää läksyt tekemättä. numeroa sopiikin
vähentää. Opettajat pitävät eniten korkean sopeutuvaisuuden sinnikkäistä ja
mukautuvista oppilaista, kun taas he haluaisivat olla vähiten tekemisissä
vaikean temperamentin oppilaiden kanssa. Nämä sopeutuvat hitaasti, ovat
elämisen rytmiltään epäsäännöllisiä, reagoivat voimakkaasti ja heidän
ärsytyskynnys on matala. Ongelma ei ole pieni, sillä jopa joka kolmannes
arvosanoista selittyy oppilaan temperamentilla. Esimerkiksi ujous,
varautuneisuus ja alakuloinen mieli tuottavat helposti huonoja numeroita.
Ilmiöstä kärsii erityisesti ujot pojat. Ujous nipistää matematiikan numerosta
liki puolet, vieraan kielen arvosanasta vielä enemmän. Koulumenestyksen
sukupuoliero on Suomessa länsimaiden suurimpia, mutta kun tutkimuksessa
poistettiin temperamentin selitysosuus, poikien ja tyttöjen äidinkielen
arvosanojen ero kaventui 65 prosenttia. Mainittakoon vielä, että suurin osa koulusta pudonneista ovat poikia. Itse kannatan tasa-arvoisia, vain omiin taitoihin liittyviä arvosanoja, mutta tiedän, ettei niitä ole ihan heti luvassa. Emme kuitenkaan elä missän satumaailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti