Noitia ja ihmissusia Netflixin seurassa

Ajattelin tehdä jotain uutta ja arvostella kaksi sarjaa samassa tekstissä. Arvostelemani sarjat ovat ihmissusisarja Bitten sekä Salemin noitavainoista oman versionsa kertova Salem.

Aloitan arvostelun Bittenistä, sillä katsoin sen ensin. Ensin kuitenkin kerron lyhyesti, mistä sarjassa on kyse. Sarjan kuvauksen jälkeen on vuorossa lyhyt arvosteluosuus, jonka jälkeen teen saman Salemille. Lopuksi teen jonkinlaisen yhteenvedon ja annan sarjoille jonkinlaisen arvosanan. Varo juonipaljastuksia!

Bitten perustuu Kelley Armstrongin menestys-kirjasarjaan, joka kertoo maailman ainoasta naisihmissudesta Elena Michaelsistä (Laura Vandervoort). Sarjan alkaessa Elena on ollut ihmissusi jo jonkun aikaa, mutta hän on päättänyt yrittää normaalia elämää. Hänen aikomuksensa kuitenkin keskeytyvät, sillä hänen ihmissusiperheensä mailla tapahtuu murha.

Elenan ihmissusi perhe tarvitsee hänen apuaan. Ei niinkään myötätunnosta uhreja kohtaan, vaan estääkseen ihmissusien paljastumisen. Ja pitääkseen yllä jonkinlaista lakia ja järjestystä. Syyllinen rikkoi ihmissusien tärkeintä sääntöä: älä tapa ihmisiä. Tämä ei ole niin harvinaista kuin voi luulla, sillä ihmissudet ovat jakautuneet tiukasti sääntäjä noudattaviin, joihin Elenakin kuuluu, ja säännöistä piittamattomiin kapinallisiin.

Sarja sisältää siis paljon kiinnostavia ihmissusien välisiä taisteluita, mysteereitä ja jopa hahmoja. Jos edellä mainitut ominaisuudet kiinnostavat, sarjaa kannattaa vilkaista. Itsekin yllätyin sarjasta positiivisesti. Liikaa ei kuitenkaan kannata odottaa, vaikka sarja . aksaakin viihdyttää tarpeeksi, jotta kaikki 13 jaksoa saa katsottua. Tuskitta vielä. 

Sarjan ihmmissusikuva sopi hyvin tämän tyyppiseen sarjaan. Ihmissusille on siis tehty sama kuin vamppyyreille. Eli heistä on tehty nuoria ja kauniita olentoja, jotka omaavat jonkinlaisia erityiskykyjä. Ihmissudet esimerkiksi voivat muuttua milloin haluavat, ei vaan täysikuun aikaa. Taktiikka sopii tämänkaltaiseen sarjaan, vaikka yleisesti pidänkin klassisemmasta kuvauksesta enemmän.

Pääosa on typillinen tälle genrelle, jota voisi vaikka sanoa nuorten kauhuksi. Hän on nuori, kaunis, vahva ja itsenäinen nainen. Hän on siten hivenen yksiulotteinen, mutta melko varmasti tämän genren peruskatsojien mieleen. Heille sarjassa on myös erityisen paljon mieskomeutta. Miesten paitakin poistuu tasaiseen tahtiin.

Kaikki oli kuitenkin koottu vauhdikkaaseen, suhteellisen kiinnostavaan, mutta kliseiseen pakettiin. Pakettiin, jossa ei kuitenkaan ole suurempia vikoja. Niin näyttelijätyö, visuaalinen ilme ja vuorosanatkin eivät ole silmiinpistävän huonoja, vaikka kirjaan perustuvalta sarjalta voisikin odottaa enemmän. Bitten on tasoltaan vähän keskitason yläpuolella oleva nuorten sarja. Vapaasti memeä lainatakseni: Still better story than twilight.

Salem puolestaa kertoo Salemin noitavainoista, niin kuin nimestäkin voi päätellä. Näkökulma poikkeaa kuitenkin totutusta. Noitia on oikeasti olemassa, eikä siinä kaikki. Kaiken lisäksi juuri he ovat suurin voima noitavainojen syntymiseen. Syykin selviää sarjan edetessä, eikä se tosiaankaan ole mitenkään viaton.

Taikuus on kuvattu harvinaisen härösti, joten herkemmät älkää vaivautuko. Olen tosissani. Kyseessä ei ole mikään Siskoni on Noita. Tyyli muistuttaakin enemmän American Horror Storya tai Sleepy Hollow:ta. Myös kuvauksen osalta. Juonen ja taikuuden lisäksi myös kuvaus on harvinaisen pimeää.

Sarjan voidaan ajatella vähättelevän Salemin noitavainon uhreja. Ymmärrän kyllä kannan hyvin, mutta olen eri mieltä. Sarjassa on viattomia uhreja riittämiin. Juuri niitä, joita poltetaan tai vedetään hirteen noitina. Se, että noidat ovat sen takana, ei tee tapahtuneesta vähemmän kauheaa tai uhreista vähemmän uhreja. Kaiken lisäksi kyseessä on vain tv-sarja.

Tarinan keskiössä on noidan ja kotiin palanneen sotilaan rakkaustarina, joten odotin jotakin Rometa ja Juliaa tarinaa noituudella maustettuna. Siksi emminkin sarjan katsomisen suhteen. Oneksi päätin kuitenkin vilkaistaa sarjaa. Rakkaustarina on tarinan kannalta olennainen kyllä, mutta enenmmän ruutuaikaa käytetäänkin nimenomaan väitettyjen noitien tuomitsemiseen, syyttömien pelastamiseen sekä noituuden harjoittamiseen.

Salem on yksi parhaista viime aikona katsomistani Netflixistä löytyvistä sarjoista. Heti Orphan Blackin jälkeen. Esimerkiksi nyt katsomani The Returned ei ole läheskään yhtä hyvä, vaikka luultavasti katson ainakin sarjan ensimmäisen kauden. Salemin hyvyyteen on monta syytä, kuten erilainen näkökulma noituuteen, historiallinen ympäristö ja moniulotteiset hahmot. Jännitystäkään ei ole unohdettu.

Sarjassa ei myöskään ole perinteistä “Sankari aina voittaa”- kaavaa, vaikka siinä perinteinen, ajalle epätyypillisen moderdea viljelevä päähenkilö sillä onkin. Sankaria näkee kuitenkin suhteellisen hatvoin, varsinkin loppua, että katsoja voi tuntea yhteyttä enemmänkin juuri Maryyn ja toivoa hänen suunnitelmansa onnistuvan.

Salem on Bittenia aikuismaisempi, hyvällä tavalla pelottavampi ja omalaatuisempi sarja. Ehkäpä vertailu näkyi jo arvostelun aikaisemmassa vaiheessa. Ehkä mielikuvani Bittenissä muuttui negatiivisempaa suuntaan, kun olin katsonut melkein heti perään Salemin. Jokatapauksessa annan Bittenille kolme ja puoli tähteä. Salem puolestaan saa niitä viisi.