maanantai 8. joulukuuta 2014

Kupu ei hellitä – Toisella tuotantokaudellakaan

Stephen Kingin samannimiseen kirjaan perustuva hittisarja Under The Dome on edennyt Suomessa jo toisen kautensa loppuun. Arvostelu on siis paikallaan. Juonipaljastuksia luvassa!


Minusta on hyvä tietää aluksi jotain. En ole lukenut kyseistä Stephen Kingin kirjaa, ehkä joskus tulevaisuudessa. Muutenkin minun kokemukseni kirjailijasta on aika vähäistä. Olen kyllä lukenut muutaman hänen kirjansa, mutta lajityypin kirjailijoista suosin enemmän Dean Knoozia. En siis tiedä, kuin ka uskollisesti sarja seuraa kirjaa, kuulemani perusteella ei kovinkaan.

Aikaisemmin tapahtunutta: Mystinen kupu peitti Chester’s Mill's – nimisen amerikkalaisen pikkukaupungin ja pakotti asukkaat ja muutamna ohikulkijankin elämään eristyksissä muusta maailmasta. Lisäksi pari teiniä löysi kupuun liittyvän salaperäisen munan, joka valitsi heidät jotakin tehtävää varten. Paljon muutakin tapahtui, mutten kertaa nyt kaikkea.

Tällä kaudella kupu aiheuttaa kaupunkilaisille kaikkea “kivaa”, kuten mangnetismia, kylmyyttä ja happosadetta. Niihin kuitenkin keskitytään viime kautta vähemmän. Kauden uusiin hahmoihin kuuluu mm. alipalkattu tiedeaineiden opettaja Rebecca Pine, Juniorin setä, salaperäinen Melanie sekä muutama muu vähemmän merkittävä hahmo. Hahmoja myös kuolee, mutta niihin en mene sen enempää, koska juonipaljastukset.

Jos sarjaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla se olisi viihdyttävä. Se ei vieläkään edusta parasta televisiota, mutta silti onnistuu pysymään katsottavana. Mitään syvällistä tai tieteellisesti uskottavaa siitä ei kannata hakea, mutta silti sarjaa jaksaa seurata joka viikko. Toinen kausi oli suunilleen samaa tasoa kuin ensimmäinenkin. Sarjasta tulee luultavasti vielä kolmaskin kausi, koska e ei vastannut kovinkaan moneen tärkeään kysymykseen. Esimerkkinä se tärkein: Miksi kupu laskeutui amerikkalaisen pikkukaupungin päälle?

Sarja kärsii hyvin tyypillisestä ongelmasta: kaikilla sivuhahmoilla ei ole persoonia, vaan suurin osa kaupunkilaisista tottelevat enemmän esillä olevia hahmoja kyselemättä. Sama ongelma tulee esiin myös mm. Olipa kerran-sarjassa. Lisäksi sarja unohtaa joskus, että kaikki tapahtuu siinä viikkojen sisällä.Siksi mm. joidenkin ihmisten läheiset suhteet ovat epäuskottavia. Yksi tälläisista pareista on Barbie ja Julia.

Jos joskus vielä käytän ilmaisua “kolmen tähden arvoista tv.tä”, tarkoitan nimenomaan tälläistä viihdyttävää, ei turhan vakavasti otettavaa, sarjaa. Sellaista, jota katson viikottain, mutta sarja ei herätä mitenkään erityisiä tunteita puolesta, eikä vastaan. Kolme tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti