Teräväkynsiahman viimeinen koitos

Perinteisesti Wolverinen elokuvat ovat osoittautuneen pettymyksiksi. Poikkeukseen on kuitenkin yksi sääntö, hahmon viimeiseksi esiintymiseksi jäävä Logan. JUONIPALJASTUKSIA!!!

On vuosi 2029. Melkein kaikki mutantit ovat joko hävinneet tai kuolleet. Jäljelle jääneilläkään ei mene hyvin. Wolverinen (Hugh Jackman) parannusvoima ei toimi edelliseen tapaan. Charles Xavier (Patrick Stewart) on menettänyt mielenterveytensä. Nyt he asuvat kaikessa rauhassa Meksikon autiomaassa oudon perheen kolmannen osapuolen Calibanin (Stephen Merchant) kanssa. 

 Koska kyseessä on X-Men-elokuva, luonnollisesti tuo rauha ei kestä pitkään. Tällä kertaa sankarit seikkailun pyörteisiin vie tuo erittäin vaikutusvaltaisten tahojen toimesta jahdattu Lauran-niminen tytön (ikäisekseen taitava Dafne Keen) muodossa. Wolverinea ei kiinnostaisi sotkeutua asiaan, mutta hän on rahan tarpeessa. Niinpä mies viedä limusiinillaan Kanadan puolella odottavaan turvapaikkaan, Eedeniin.

Tiesin jo etukäteen, että Logan on kaikkea muuta kuin perus X-Men-raina. Poissa ovat suureelliset erkoistehostemätöt, hyveelliset sankarit, positiiviset viestit siitä, kuinka hyvä voittaa aina pahan ja toivoa ei pidä menettää sekä melkein kaikki muukin genreen kuuluva. Tilalla on lännenfilmi henkinen ja minimalistinen ja kyyninen tarina toivonsa menettäneestä miehestä.

Sitä en kuitenkaan tiennyt, kuinka paljon oikein nauttisinkaan elokuvasta. Ovathan sellaiset hauskat ja toiminnantäyteiset supersankarielokuvat, kuten Avengers, Deadpool ja Guardians of the Galaxy enemmänkin minun tyyliäni. Odotin kyllä pitäväni siitä ja tiesin sen saaneen hyviä arvosteluja, mutta minulla on huonoja kokemusta, mitä Wolverine-elokuviin tulee.

Mutta totta se on, Logan ei ole vain erinomainen elokuva, vaan myös X-Men elokuvista paras. Jos jokin asia on varmaan niin se, että Logan joka tulee taistelemaan vuoden parhaan supersankarielokuvan tittelistä. Siitäkin huolimatta, että vastustuksesta tulee olemaan kova. Tuleehan tänäkin vuonna monta hyvältä vaikuttavaa supersankarielokuvaa, kuten uusin Guardians of the Galaxy. 

Loganin ikäraja on genren elokuvalla epätavallisen suuri ja syystäkin. Se on myös verisin koskaan tehdyistä X-Men elokuvista. Toiminta on paljon väkivaltaisempaa, maailma on karumpi ja hahmot kiroilevat kuin merimiehet. Asia on elokuvalle edukseen, sillä se antaa perin brutaalin päähahmonsa ottaa itsestään ja kyvyistään kaiken irti. Nyt Wolverinea ei pidättele mikään, eikä kukaan.

Logan onkin monia supersankarielokuvia aikuismaisempi. Aikuisuutta ei lisää pelkästään verisyys, vaan myös raakaakin raaemmat tunteet. Wolverine on menettänyt kaiken itselleen rakkaan ja se näkyy. Elokuva ei olekaan parhaimmillaan Wolverine ja kumppanit pistäessä pahiksia halki, poikki ja pinoon, vaan silloin, kun näimme hahmoja mutanttivoimien takana.

Loganin hyvät puolet eivät suinkaan rajoitu pelkästään aikuisuuteen, vaikka se mahdollistaakin myös muut hyvät, elokuvasta löytyvät, asiat. Tarina oli harvinaisen hyvä, ainakin genren mittapuulla. Elokuvan tunnelma oli juuri oikea. Tekninen toteutuskin oli juuri sellaista, joita noin suuren budjetin elokuvassa pitääkin. Supersankarielokuvaksi Loganin musiikkikin oli mahtavaa.

Toisin kuin voisi ylistävien arvosteluiden, joihin tämä tekstikin kuuluu, luulla, elokuvalla oli myös heikkoutensa. Suurin niistä oli se, että juoni oli juuri niin arvatta kuin voisi luullakin. Olisin myös halunnut tietää enemmän siitä, mitä Xavier oikein teki koululleen. Nyt siitä annettiin vain vihjeitä. Lisäksi se ei saanut minua välittämään Calibanista, niin sympaattinen kuin hahmo olikin. 

Wolverine oli elokuvan parasta antia. Hugh Jackman oli selvästi hyvä valinta rooliin. Niinkin hyvä, että hänelle olisi mahdotonta miettiä seuraajaa. Onneksi siihen ei ole tarvettakaan, sillä hahmo ei enää esiinny yhdessäkään elokuvassa. Hänen kanssa yllättävän samanlainen Laurakaan ei tuottanut pettymystä. Toivottavasti hänet nähdään vielä muissa X-Men elokuvissa.

Seniiliksi tullut Xavier oli sydäntä särkevä näky. Muutkin hahmot olivat katsomisen arvoisia, edes jonkin verran. Lukuun ottamatta roistoja. En tiedä miksi, mutta supersankarielokuvien tekivät eivät osaa tehdä kiinnostavia vastustajia sankareilleen, edes ne paremmat. Logan ei tehnyt asiassa poikkeusta. Elokuvan todellinen vihollinen löytyi kuitenkin Wolverinesta itsestään, joten asia ei haittaa.

Tiivistetysti Logan antoi fanien rakastamalle Wolverinelle ja miksei Xavierillekin heidän ansaitsemansa jäähyväiset. Elokuva ansaitseekin täydet viisi tähteä.