Uusi sukupolvi lesboja Losissa

The L Word: Generation Q tuo rajoja rikkovan L Wordin, suomalaisittain L Koodin, uuteen aikaan, vieläpä suhteellisen menestyksekkäästikin. Ei se edeltäjänsä veroinen ole, mutta tarpeeksi lähellä.

Varoitus: Tämä arvostelu sisältää paljastuksia L-Worldin juonesta! Sekä vanhan, että hieman tämän uudenkin.

Los Angeles. Paljon on muuttunut siitä kuin viimeksi näimme LGBTQIA+-naisiamme. Bette Porter (Jennifer Beals) pyrkii pormestariksi ja kasvattaa Angie-tytärtään (Jordan Hull), Alice Pieszecki (Leisha Hailey) juontaa Ellenmaista stalkshowta ja viettää perhearkea tyttöystävänsä Natin (Stephanie Allynne) kanssa sekä Shane McCutcheon (Katherine Moennig) puolestaan on sikarikas myytyään kampaamoimperiuminsa.

Kaupungin väestöön on myös tullut uusia kasvoja, kuten isänsä lääkefirmassa työskentelevä Dani Núñez (Arienne Mandi) ja hänen pitkäaikainen tyttöystävänsä Sophie Suarez (Rosanny Zayas). Yhdessä parin kanssa, rahallisen tilanteen takia, asuu heidän ystävänsä Micah Lee (Leo Sheng) ja Sarah Finley (Jacqueline Toboni), joilla myös on omat kuvionsa.

L World oli 15-vuotta sitten ensimmäinen LGBTQIA+-naisista kertova sarja. Sillä oli omat ongelmansa, mutta aikanaan se rikkoi rajoja jo pelkästään statuksensa takia. Se oli myös erittäin hyvä draamasarja ja sanon tämän sellaisena, joka katsoo harvoin pelkkään draamaan sisältäviä sarjoja. Nyt eletään kuitenkin erilaisessa maailmassa, eikä sarja ole enää kovin säväyttävä.

Siksi sen uudelleenlämmitys voi tuntua riskiltä. Siitäkin huolimatta, että ottaisi vanhat hahmot, ainakin ne suurimmat, mukaan ja vaikka tuotantotiimissä olisi edelleen Ilene Chaiken, joka nyt on antanut vetovastuun Marja-Lewis Ryanille. L-World Generation Q onnistui siinä kuitenkin odotettua paremmin. Ainakaan toistaiseksi se ei kuitenkaan ole noussut vanhan sarjan veroiseksi.

Yhdessä asiassa L Worl Generation Q on kuitenkin parempi. Alkuperäistä L Worldia on kritisoitu siitä, että melkein skaikki sen päähenkilöt olivat valkoisia, Betteä lukuun ottamatta, eikä se koskaan onnistunut tehdä oikeutta transihmisilekään. Heitä ei juuri ollut ja kun se yksi sitten lisättiin, Max (Daniela Sea) niin sarjan kuvaus hänestä jäi hyvin ongelmaiseksi.

Generation Q kuitenkin korjasi nuo virheet. Uusi sukupolvi koostuu suurimmaksi osaksi värillisistä ihmisistä, Finley oli se poikkeus joka vahvistaa säännön. Jo ensimmäisellä kaudella nähdään hyvin kuvattuja transhahmoja ja vielä enemmän transnäyttelijöitä. Hahmoilla oli kuitenkin myös muuta persoonaa kuin ihonvärinsä tai se, mihin sukupuoleen sattui syntymään.

Muutenkin kausi oli oikein hyvä. Siitä löytyi tietenkin aimo annoksella lesboseksia, saippuaoopperamaista draamaa ja kauniita Los Angelesin katuja. Huumoriakaan ei unohdettu. L World, varsinkin Alicen osa siitä, on aina ollut draaman lisäksi hieman myös komediaa ja sarja on parempi sen takia. Mitä vähentäisin ja rutkasti on uskottomuuden määrä. Se on jo niin käytetty juonenkäänne, varsinkin tässä sarjassa.

Betten storyline oli koko kauden paras, vaikka kilpailijoitakin oli. Sen panokset olivat kauden kovempia ja se antoi sarjalle mahdollisuuden käsitellä myös LGBTQIA+-ihmisille ajankohtaisia aiheita, kuten kodittomutta tavalla, jota sarja ei yleensä tee. Tekemättä sarjaa kuitenkaan liian poliittisesti. Asiaa ei varsinaisesti haitannut se, että juoni antoi myös Danille mahdollisuuden kasvaa ihmisenä.

Näin jonkinasteisena Tibette fanina oli myös kiva nähdä Tinaa (Laurel Holloman), vaikka hän ei olekaan palaamassa Betten kanssa yhteen.  Betten, hänen ja Tinan tyttären Angien (Jordan Hull) ja minun pettymykseksi. Sivumennen sanoen Toivon, että Angieta nähdään toisella kaudella lisää. Jordan Hull oli erinomainen valinta rooliin.

Muutenkin vanhoille hahmoille oli paljon kiinnostavaa ja vähän vähemmänkin kiinnostavaa, tekemistä. Shanella oli baari- ja ex-vaimohuolia, joista ensimmäiseksi mainittu kärsi vähäisestä ruutuajasta ja toiseksi siitä, että kyseinen ex-vaimo, Quiara (Lex Scott Davis) ei ollut hahmona kovinkaan moniulotteinen, enkä löydä yleensäkään lapsistorylinesta mitään kiinnostavaa. Kuuma hän kyllä oli.

Tästä voisi päätellä, että en pitänyt Shanen osuudesta, mikä ei suinkaan ole totta. Shane on vieläkin Shane ja hänen ja Quintanan välillä oli kemiaakin. Heidän paras kohtauksensa liittyi kuitenkin Betten nyt jo teinityttäreen, Angieen, joka itse kamppaili paitsi Betten kampanjan ja siihen liittyvän nolouden kanssa, niin myös kasvavan ihastuksensa yhteen tyttökavereistaan.

Alice puolestaan kamppaili lapsiperhearjen kanssa, kamppaili tuottajiensa kanssa pitääkseen sarjansa, sellaisena kuin halusi ja, koko kauden ehkä toiseksi mielenkiintoisemmassa storylinessa, kokeili polyamyrista suhdetta. Suhde oli luullakseni sarjassa ensimmäinen laatuaan. Sitä kuinka hyvin tuo suhde oli kuvattu, kannattaa kysyä joltakin muulta. En ole perehtynyt asiaan.

Olisipa uudet hahmot vieläpä yhtä kiinnostavia kuin vanhat. Heistä pitää, suhteellisen paljonkin, mutta siinä se. Heistä ei saa tietää läheskään tarpeeksi koko ensimmäisen kauden 8 jakson aikana. Finley taisi nousta uusista parhaaksi hahmoksi, mutta myös Micah oli oikein sympaattinen. Danikin parani hahmona, mitä pitemmälle kausi meni, mutta hänellä riittää vielä kehityttävää hahmona ja henkilönä.

Asiaa ei paranna se, että Danin ja Sophien suhde ei oikein toiminut millään tasolla. En monien muiden tapaan ymmärrä, mikä pitää jatkuvasti kinaavan parin yhdessä. Ylpeys? Itsepäisyys? No, sarja saa toisen kauden, joten he voivat vielä kehittyä, ei kuitenkaan parina tai ainakin toivottavasti ei. Kaksikko nimittäin toimii hahmoina paljon paremmin erikseen kuin yhdessä.

Sitten sivuhahmoihin. Toivon myös, että Gigia (Sepideh Moafi), Natin ex-vaimoa ja Alicen toista tyttöystävää, menen asiaan kohta, nähtäisiin lisää. Hänestä löytyi charmia. Pidin myös Shanen baarissa työskentelevästä Tessistä (Sense8:tin Jamie Clayton) sekä Finleyn pappirakastajattaresta Rebeccasta (Olivia Jo Thirlby). Muutkin sivuhahmot ajoivat asiansa.

Generation Q jäi cliffhangeriin, ei kovin jännään sellaiseen, uskon tietäväni, miten siinä käy, mutta kuitenkin. Siitä on hyvä jatkaa toiselle kaudelle. Ensimmäinen kausi oli sen verran hyvä, että kyllä sarja sen ansaitseekin. Katson senkin varmasti. Toivon, että sarja korjaa muutamat virheensä ja antaa 

sekä uusille, että vanhoille hahmoille paljon kiinnostavaa tekemistä.

Tiivistetysti L World Generation Q ei pettänyt sarjan faneja, vaikka se ei ehkä vielä onnistunut sataprosenttisesti oikeuttamaan olemassaoloaan. Kolme ja puoli tähteä!