torstai 9. tammikuuta 2020

Noituri rulettaa myös tv:n puolella


Yksi viime vuoden odotetuimpia tapauksia oli Netflixin The Witcher-sarja. Se osoittautuikin odotuksen ja lähdemateriaalinaan käyttämänsä erinomaisiin kuuluvien kirjojensa arvoiseksi.

Kuvahaun tulos haulle the witcher
Gerald Rivialainen (Dc:n elokuvauniversumin Supermaninakin tunnettu Henry Cavill) on noituri, hirviöiden tappamiseen muokattu mutantti, yksi lajinsa viimeisistä. Synkkämielinen ja enemmän yhteenkuuluvuutta tappiensa hirviöiden kuin ihmisten kanssa tunteva soturi ei haluaisi puuttua maailman tapahtumiin tai politikkaan, mutta lopulta yksi asia johtaa toiseen ja hän huomaa tekevänsä juuri niin.

Toisaalla Prinsessa Cirilla, tai tuttavallisemmin Ciri (Freya Allan), pakenee kotimaansa Cintran vallanneita Nilfgaardianlaisia sotilaita. Oman osansa tästä kaikesta saa myös velhottaren koulutukseen päätynyt kyttyräselkäinen maalaistyttö Yennefer (Anya Chalotra), joka saa pian huomata, että taikuudella on korkea hinta. Sarja perustuu Andrzej Sapkowskin suosittuun saman nimiseen kirjasarjaan.


Kuvahaun tulos haulle the witcher
The Witcheriä on pidetty uutena Game of Thronesina, niin kuin useaa muutakin sarjaa. Ihan niin hyvä sarja ei kuitenkaan ole, tai niin suuren suosion saava. Mutta ei sen onneksi tarvitsekaan. Sarja, tai ainakin sen ensimmäinen kausi, oli itsenäänkin varsin nautittava tapaus. Kuitenkin jos tulevat fantasiasarjat ovat yhtä laadukkaita tai tämä, tai edes lähelle, tapaistani fantasiafania tullaan hemmottelemaan aika lailla.

Pidin erityisesti siitä, että Yennifer ja Ciri sai Geraldin lisäksi ruutuaikaa ja vieläpä suunnilleen yhtä paljon. Kirjoissa he saivat suuren osan, mutta vasta myöhemmässä vaiheessa. Kumpikin oli hahmona ihan yhtä kiinnostava kuin Gerald, itseasiassa Yennifer oli hieman kiinnostavampikin. Ja tämän sanon sellaisena, joka pitää Geraldista paljon, jopa enemmän kuin keskiverrosta fantasian päähenkilöstä.

Kuvahaun tulos haulle the witcher ciri
Rakastin sarjan maailmaa, sen omalaatuisuutta ja Game of Thonesmaista kyynisyyttä ja raakuuttakin, mutta siihen keskittyvät kirjat lukeneena se ei ollut mikään yllätys. Toivon, että siitä saadaan vielä enemmän taustaa toisilla kausilla. Niitä on tarkoitus tehdä näillä näkymillä seitsemän. Ensimmäisen kausi myös käynnisti juonen hyvin käyntiin, vaikka se kulkikin suhteellisen hitaasti.

Tuotantoarvotkin olivat odotetusti kohdallaan. Siltä osin sarja ei juuri hävinnyt Game of Thronesille tai fantasiaelokuville. Poikkeuksena oli hirviöihin käytettävät erikoistehosteet, jotka paitsi näyttivät geneerisiltä, niin myös siltä, että ne oli toteutettu huippuluokan fantasiaa pienemmällä budjetilla. Nekään eivät kuitenkaan ole häiritsevän pahoja, kuten esimerkiksi jotkut Olipa Kerran-sarjan vastaavat.

Kuvahaun tulos haulle the witcher yennefer
Jos The Witcherin ensimmäisestä kaudesta pitäisi löytää yksi vika, niin se on ehdottomasti pienoinen geneerisyys. Se ei juuri poikkea muista vastaavista fantasiasarjoista, - tai elokuvistakaan, vaikka esimerkiksi noiturit ovat kirjailijan oma keksintö. Siksi sarja saattaa joskus tuntua hieman ennalta-arvattavalta ja moneen kertaan nähdyltä. Ainakin jos fantasia on genrenä edes jotenkin tuttu.

Monet ovat myös valittaneet sen olevan sekava, mutta siinä olen eri mieltä. Toki menee jonkin aikaa, että yhdistää tarinat yhteen ja tajuta mihin suuntaan se oli menossa, mutta kauden lopulta kaikki kyllä ovat kelkassa. Mietinkin esittävätkö kriitikot tahallaan tyhmää tai olettavatko he keskivertokatsojan olevan vielä tyhmempiä. Tai ainakaan minä en kaipaa kädestä pitelyä.

Kuvahaun tulos haulle the witcher jaskier
Sivuhahmoista parhaita oli Geraldin humoristinen bardi-ystävä/ärsytyksen aihe Jaskier (Joey Batey), joka toi sarjaan tarvittavaa huumoria ja korvamatona päähän jäävän "Toss a Coin to Your Witcher"-laulun sekä Cirin badass soturikuningatarisoäiti Calanthe (Jodhi May). Muut hahmot ja heidän näyttelijänsä tekivät tehtävänsä, mutta ei erityisen muistettavasti.

The Witcher on saamassa ainakin toisen tuotantokauden. se tulee kuitenkin vasta vuonna 2021 En siis tiedä siitä juuri mitään muuta kuin sen, että kausi seuraa paljon ensimmäistä lineaarisempaa aikajanaa, mikä olikin hyvä. Ja toivottavasti se riittää hiljentämään ne, joiden mielestä tämä ensimmäinen oli liian vaikea seurata. Sitä odotellessakin voikin keskittyä muuhun The Witcher-materiaaliin.

Tiivistetysti The Witcherin ensimmäinen kausi tarjosi laatufantasiaa, mutta se ei ehkä erottunut genrensä joukosta läheskään niin paljon kuin olisi ollut suotavaa. Neljä ja puoli tähteä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti