Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikamatkustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikamatkustus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. toukokuuta 2017

Aikamatkustussarja Timeless jatkuu sittenkin!


Jokin aika sitten uutisoitiin, minun ja muiden sarjaa innolla seuranneidenpettymukseksi, että aikamatkustussarja Timeless loppuu vain yhden kauden jälkeen. Syyksi on veikattu sarjan korkeata tuotantoarvoa, ei niinkään katsojalukuja. ne kuin olivat varsin hyviä tai jopa loistavia.

Nyt kuitenkin ilmoitettiin, että Timeless saa sittenkin vielä toisen kauden. Syytä mielipiteen muutokseen en tiedä, mutta olen kuullut veikattavan syyn liittyvän sarjan vannoutuneisiin faneihin ja heidän pyrkimyksiinkä sen palauttamiseksi ohjelmistoon.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

Päiväni avaruusolioita tappavana murmerina

Satuin tärmäävään Netflixissä elokuvaan Edge of Tomorrow ja päätin katsoa sen ihan yleisestä mielenkiinnosta. Nyt kerron, mitkä tunnelmat leffasta jäi.


Näennäisesti voittamattomat avaruusolennot hyökkäävät Maahan. Ihmiskunnan toivoa pitää yllä erikoisjoukkueen sotilas ja ensimmäisen ihmisten voittaman taistelun sankari Rita Vrataskin (Emily Blunt). Hän ei ole kuitenkaan elokuvan päähenkilö. Se kunnia jää everstiluutnantti Bill Cagelle (Tom Cruise). Mies ei omaa minkäänlaista taistelukokemusta, mutta silti hänet lähetetään vaaralliselle tehtävälle. 

Tehtävälle, jonka tarkoituksena on tuhota maata hyökkäävät olennot lopullisesti. Kokematon Cage saakin melkein välittömästi surmansa taistelussa. Kuolemisen sijaan hän herääkin edelliseen päivään ja huomaa nopeasti palaavansa aina kuollessaan ajassa taaksepäin. Ainakin kunnes hyökkääjät on tuhottu.

Aluksi pitää asua, etten ole koskaan ollut suurin Tom Cruisen ystävä. Muutenkin avaruusolennot hyökkää-scifi ei ole ollut minun palani kakkua. Oikeastaan katsoin tämän elokuvan vain, koska se satuin tuntemaan sen nimen ja perusidean. Niinpä en ole asiantuntevin arvioimaan elokuvaa tai sen edustamaan genreä ylipäätään.

Nyt arvosteluun. Edge of Tomorrow on videopeli elokuvaksi, ainakin ideansa osalta. Mikä onkaan videopelimäisintä kuin kuoleman kohdatessa meno aloituspisteeseen? Siitäkin huolimatta se on sekoitus tuttuja aineksia. Ei edes mitenkään omaperäisellä tavalla. Onneksi toteutus on perus-Hollywood tasoa, mikä riittää tekemään elokuvasta tarpeeksi kiinnostavan, jotta sen voi katsoa loppuun.

Kertausta on ihan liikaa, niin kuin elokuvan aikaluuppiteema antaakin ymmärtää. Onneksi siihenkin on pistetty jokin raja, joten samaa kohtausta ei näe kovin montaa kertaa. Minun kannaltani elokuvan suurin heikkous on kuitenkin Tom Cruise. Maailma on nähnyt häntä jo ihan liikaa 
toimintaelokuvissa. 
Elokuvan hahmot ovat peruskauraa, paitsi Rita Vrataskin. Olisin halunnut nähdä hänet pääosassa. Päähenkilö olisi voinut olla mielenkiintoinen, ehkäpä jonkun muun näyttelijän esittämänä. Aluksi hän vaikuttikin sopivasti erilaiselta hahmolta, mutta mies taantui kuitenkin nopeasti perustoimintasankariksi. 

Elokuva sopii scifin ja sotaelokuvien ystäville, sekä niille, jota haluavat nähdä Tom Cruisen kuolevan mahdollisimman monta kertaa. Minulle itsellenikin jäi siitä positiivinen kuva. Sopii yhden illan viihdykkeeksi. Kolme ja puoli tähteä.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Menneisyyden ja tulevaisuuden muuttamisen varjopuolet - Continuum 3. kausi

Tieteissarja Continuumista on kolmaskin kausi, joka löytyy vieläpä Netflixistä. Onneksi. Sain kauden päätökseensä vähän aikaa sitten ja siksi arvostelu on taas paikallaan.


Toinen kausi loppuui Alecin aikamatkaan kolme viikkoa taaksepäin. Hänen tarkoituksenaan oli tyttöystävänsä, Emilyn pelastaminen. Aikamatka muodosti tietenkin toisen aikajanan, jossa on jo Alecinsa. Kun myös Kiera tekee saman aikamatkan, korjatakseen tilanteen entiselleen, niin soppa on valmis. Kolmas kausi alkoi siis jännittävästä tilanteesta. Sen kantavana teemana on Kieran silmien avautuminen. Kausi sekoittaa pakkaa muutenkin, esimerkiksi Kieran suhde Liber8:tiin muuttuu. 

Kaksi Kieraa ja Alecia toivat sarjaan omat, harvinaisen mielenkiintoiset ja omaperäiset, juonikuvionsa. Toisen aikajanan Kiera kuoli ja ns. meidän Kiera pitää selvittää kuka hänet tappoi ja miksi. Kieran kuolemalla on myös vaikuttaa myös muihin hahmoihin. Aleceja on nyt kaksi. He eivät todellakaan tule toimeen keskenään. Joykut sanovat, että toinen Alec olisi paha. En allekirjoita tätä. Hänestä löytyy kyllä kusipäisen yritysjohtajan piirteitä ja hän teki muutamia moraalisesti arveluttavia ratkaisuja, mutta ne eivät vielä tee hänestä pahaa. Vain erittäin inhimillisen.

Toinen Alec 
 Kolmas kausi loppui jännittävään kohtaan. Ihme olisi, jos sarja ei jatkuisikaan. Kuitenkaan googletettuani asiaa kauden loputtua, en saanut varmaa vastausta. Tulokset kuitenkin viittasivat neljännen kauden suuntaan. Tulevien kausien, jos niitä tulee, riskinä on kuitenkin jo liika monimutkaisuus. Aikajanoja voi tehdä vain tietyn verran, ennen kuin sarja menettää uskottavuutensa.  
Continuumin taso ei ole laskenut, päinvastoin. Sarjasta tulee sitä mielenkiintoisempi, mitä pidemmälle siinä mennään. Se on edellisiä synkempi ja monimutkaisempi. Arvostan kumpaakin ominaisuutta. Kausi ansaitsee viisi tähteä.

tiistai 9. syyskuuta 2014

Aikamatka nykyisyyteen – Continuum kaudet 1 ja 2








2077. My time, my city, my family. When terrorists killed thousands of innocents, they were condemned to die. They had other plans. A time travel device sent us all back 65 years. I want to get home, but I can't be sure what I will return to if history is changed. Their plan: to corrupt and control the present, in order to win the future. What they didn't plan on was me.

Näillä sanoilla alkaa tieteissarja Continuum. Terroristijärjestö Liber8:tin jäsenet välttivät teloituksen matkustettuaan ajassa taaksepäin. Heidän tavoitteenaan on muuttaa tulevaisuutta vuodesta 2013 käsin. Onneksi mukaan päätyi myös Suojelija Kiera Cameron, jonka tavoitteena on pysäyttää Liber8:tin suunnitelmat ja samalla päästä takaisin kotiin perheensä luoksi. Apunaan hänellä on tekniikkanero Alec, jolla on luvassa suuri tulevaisuus.

Kieran yhdistää voimansa Vancouverin poliisilaitoksen kanssa, joka antaa hänelle pariksi etsivä Carlos Fonnegran. Kieran ei joudu suorittamaan tehtäväänsä ihan paljaaltaan. Onhan hänellä vuoden 2077 siru, joka auttaa rikosten selvittämisessä, vähän Chucin tai Inteligenssen Gabriel Vaughnin tyyliin. Siru osoittautuikin sarjan edetessä hyvin käteväksi. Toinen käteväksi osoittautunut tulevaisuuden tuote on Kieran superpuku. Kieranin puku tekee muutakin kuin saa naisen näyttämään hyvältä. Se antaa käyttäjälleen supervoimakkuuden, näkymättömyyden ja luodinkestävyyden.


Aikamatkustus on mielen kintoinen aihe. Se on tärkein syy siihen, miksi aloin seurata sarjaa. Siitä onkin esitetty erilaisia teorioita sarjan aikana. Kaiken aikamatkustuksen ja scifihörpäkkeiden alla on kuitenkin perinteisen poliisisarjan sydän. Siinä keskitytään lähinnä rikosten ratkaisemiseen. Mitä siitä, että yleensä rikoksilla on samat tekijät. Se on myös sarja naisesta, joka joutuu valehtelemaan työtovereillee ja yrittää lopulta päästä takaisin kotiin.

Joka jakson alussa on “takauma”, joka näyttää jaksoon liittyvän kohtauksen vuodelta 2077. Minusta ne ovat hyvä lisä. Olisipa niitä enemmänkin. Vuosi 2013 kun on niin nähty. Poliittinen tilanne on mielenkiintoinen. Hallitukset ovat kaatuneet aikaa sitten. Nyt valtaa pitävätkin suuryritykset, joskus kovallakin kädellä. Sarjan pahiksia ovatkin juuri suuryritysten valtaa vastustava Liber8. En kannata ryhmän tapoja viestin perille saamiseksi, mutta heidän viestinsä ei ole yksiselitteisen paha. He uskovat oikeasti taistelevansa paremman maailman puolesta. 

Toinen kasui alkoi synkistä tunnelmista, kun Kieralle selvisi, ettei hänen matkansa ollutkaan vahinko. Muuten kausi noudatti samaa kaavaa, joskin tarinaan saatiin lisää syvyyttä ja paljon. Loppukaudesta keskitytään tärkeään kysymykseen: Mitä Kiera on valmis tekemään tai uhraamaan kotiin päätäkseen? Kausi sai uusia aikamatkaajia, epäilyttäviä freelancereita, jotka ovatkin ratkaisevassa asemassa kauden ratkaisun hetkillä.

Continuum on hyvä sarja kunhan siihen ensin on lämmennyt. Mikään omaperäisyyden huipentuma se ei ole, mutta loppujen lopuksi se ei haittaa. Sarjalla on hyvä idea, joka riittää kantamaan sitä tuotantokauden, jos toisenkin. Kun vielä toteutuskin onnistui, annan sarjalle neljä tähteä.





















maanantai 26. toukokuuta 2014

Ahmamiehen matka menneisyyteen

X-Men: Days of Future Past Ohjaaja: Bryan Singer Pääosissa: Jennifer Lawrence, James McAvoy, Michael Fassbender, Halle Berry, Ellen Page, Anna Paquin, Peter Dinklage, Ian McKellen, Patrick Stewart, Nicholas Hoult, Hugh Jackman.

Elokuva on X-Men-elokuvasarjan seitsemäs osa. Se perustuu löyhästi Chris Claremontin ja John Byrnen vuoden 1981 klassikkotarinaa Menneen tulevaisuuden päivät. Tarinassa Wolverine matkustaa 70-luvulle pelastamaan maailman ja mutantit joukkotuholta. Minulle elokuva oli yksi vuoden odotetuimmista.


Itse elokuva oli totuttua tasoa, vaikka se ei noussutkaan edukseen X-Men elokuvien joukosta. Aikamatkaa enemmän, se keskittyi nuorten Mystiquen, professori Xavier, Magneton ja Pedon tarinaan. Sillä olikin eniten yhteistä First Classin kanssa. Nykyaikaan liittyvät tarinat jäivät vähemmälle. Ne toivat lähinnä taistelukohtauksia ja uusia hahmoja. Taistelukohtaukset olivatkin hyvin toteutettuja, hahmoista en tiedä. He nähtiin lähinnä taistelemassa. En vakuuttunut heidän taidoistaan. Wolwerine oli mukana, mutta hän sai enemmänkin statistin osan, ryhmän kasaamista lukuun ottamatta. Osittain kai siksi, ettei menneisyydessä ollut hänelle itsensä kehittymisen paikkaa. Muut hahmot, kun kehittyivät suuntaan tai toiseen. Pidin nuoren Elohopean ensiesiintymisestä. Olisin halunnut nähdä häntä enemmänkin, mutta hän kai tekisi retkestä liian helpon. 70-luku oli hyvin toteutettu. Jennifer Lawrencen tulkitseman Mystiquen tarina oli kiinnostavin. Miten Ravenista tuli Mystique? En voi sanoa, että hän olisi ollut varsinaisesti väärässä, vaikka seuraukset kamalia olivatkin.  Kiinnostavaa oli myös nuoren Charles Xavierin ja Magneton viha-rakkaus suhde. Näyttelijät suoriutuivat roolistaan kiitettävästi. Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota Jennifer Lawrenceen, minun suosikkiini jo Nälkäpeli-elokuvien kohdalla, ja Game of Thrones- tähti Peter Dinklageen. Toki Patrick Stewart ja Ian McKellen näyttivät myös taitonsa. Elokuva sisältää sopivasti huumoria, joka luokin vastapainoa raskaammalle setille. Itse tarina oli yksinkertainen, eikä sinällään tuonut uutta, vaikka idea muuta lupailikin. Se onnistuu yhdistämään menneisyyden, esittelemällä samalla joukon uusia kiinnostavia hahmoja.  Kahden eri aika-asteikoilla toimii. Katsojan pitää vain hyväksyä aikamatkustuksen ja kaikki siihen liittyvä. Loppu ei tuonut yllätystä. Menneisyyden muuttaminen muutti nykyisyyttä, joten en tiedä, mitä se tarkoittaa seuraavien leffojen kannalta. Itselleni se toi vähän petetyn olon, sillä käytännössä kaikkien muiden X-men elokuvien tapahtumia ei tapahtunutkaan. Maan läheisempia teemoja olivat vähemmistön oikeudet ja erilaisuuden kohtaaminen, niin kuin muissakin X-Men elokuvissa. Löysin myös yhden vähemmän ilmiselvän teeman. Mitä kannattaa tehdä varmuuden vuoksi? Mutatntit eivät olleet uhka, joten miksi heidät piti tuhota, vain koska ne voisivat olla sitä. Vuonna 2016 tuleva X-Men Apocalypse on sarjan seuraava elokuva. Siitä tuli lyhyt pätkä tekstien jälkeen. Liian lyhyt, jos ottaa huomioon sen odottamiseen käytetty aika. Yleensä se on lopputekstien välissä, mutta nyt piti katsoa lopputekstit loppuun. Sarjan aikaisemmat elokuvat kannattaa katsoa ensin, sillä niihin viitataan jonkin verran. Annan neljä ja puoli tähteä. 

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Doctor Who

Vuonna 1960 alkunsa saanut Doctor Who on vaikuttanut paljon televisioviihteeseen ja populaarikulttuuriin, varsinkin brittien mielestä. Vuonna 2005 siitä alkoi nykyaikainen versio, jolloin Tohtoria näytteli Christopher Eccleston.

Doctor Who on brittiläinen BBC:n tuottama science fiction -televisiosarja. Tuotannosta vastaa pääasiallisesti käsikirjoittaja Russell T. Davies ja BBC Walesin Julie Gardner. Doctor Who on ansainnut tunnustusta monilta kriitikoilta ja yleisöltä, joten se on saavuttanut maineen yhtenä Britannian parhaana televisiosarjana. Doctor Who on voittanut BAFTA Awardissa Parhaan Draamasarjan pystin vuonna 2006. Doctor Who on ansainnut kulttisarjan maineen.

Doctor Whon idea ei ole lopulta kovin erikoinen. Se kertoo Tohtori tunnetun aikamatkaajan seikkailuista, joissa hän matkustaa eri aikoihin ja maailmoihin sekä taistelee erilaisia maapalloa ja universumeja uhkaavia vihollisia vastaan, kuten dalekeja, kybermiehiä ja Mestaria. Tohtori on lähes viimeinen lajissaan oleva avaruusolento. Hän on kotoisin Gallifreystä, jossa hänen lajinsa Time Lordit hallitsivat ja taistelivat pahinta vihollistaan, Dalekkeja vastaan kunnes tuhoutuivat.  Syvällisesti ajatellen Doctor Who kertoo taistelusta, rakkaudesta, menetyksestä, vihasta, voitosta, yksinäisyydestä, oikeudenmukaisuudesta, jaloudesta, voimakkuudesta ihmisenä ja ei-ihmisenä olosta sekä itsensä ymmärtämisestä. 

Ohjelmasta on kehitetty myös kaksi spin-off-sarjaa: Torchwood ja The Sarah Jane Adventures. Sarjan suosio perustuu nokkelaan ja hauskaan käsikirjoitukseen, omituisiin tapahtumiin jotka kantavat läpi vuosien juonikaarien ja itse Tohtoriin. Suomessa Doctor Who:ta esitti Yle joka arkipäivä klo 18.00 ja jaksot voi nähdä netistä Yle-areenasta. Suosittelen, jos tykkäät: Ajassa matkustamisesta, Englannista, nokkelista tv-sarjoista, karismaattisista näyttelijöistä.