Olen saanut Warehouse
13:n päätökseen. Jään kaipaamaan sarjaa. Arvostelen koko sarja lopun samalla
kertaa. Olihan viides kausi vain kuuden jakson mittainen ja se alkoi siitä,
mihin neljäs loppui.
Viime arvostelussa jäin kohtaan, missä Artie oli vapauttanut
maailmaan erään erittäin hengenvaarallisen sairauden. Nyt ryhmän pitää saada
sairaus tuhottua enne kuin se ehtii tappamaan ihmisiä. He onnistuvatkin siinä,
monien vaiheiden jälkeen. Samalla tutustutaan yhteen kauden toisen osan
avainpelaajista, kuolemattomaan kreivi St. Germainiin, jota näyttelee Buffyn
Spikenä tuttu James Marsters.
Kun tauti oli saatu voitettua, kausi jatkui tuttuun tapaan
eli yhden jakson mittaisia tehtäviä, huumoria unohtamatta. Kauden 15. jakso, "Instinct",
osoittautui kauden parhaaksi. Jaksossa nähdään normaalia elämää kaipaava H. G.
Wells, joka tarvitsee Warehousen apua.Kausi sai uuden pahiksen, ”pronssatun” 500-vuotiaan
alkemistin, Paracelsuksen, joka pyrki saamaan Warehousen haltuunsa. Kauden
lopussa hän onnistuukin, joten sarjan viides ja viimeinen kausi alkoi jännissä
tunnelmissa. Parcelusta näyttelee Buffyn Giles, Anthony Stewart Head. Paracelsus
oli jonkinlainen sekoitus kliseisempia sarjakuvapahiksia
Neljännen kauden lopussa Paracelsus valtasi Warehousen, Myka
joutui sairaalaan syöpänsä takia ja Clausia oli juuri saanut selville Artien
salaavansa hänelle jotakin siskoonsa liittyvää. Viides kausi alkoi siis
erittäin tiiviissä tunnelmissa. Uhka piti siis taas voittaa. Tilannetta
monimutkaisti se, että Paracelsus onnistui muuttamaan historiaa, erittäin
oleellisesti. Vaikka tilanne saadaankin hoidettua, uhka ei ole suinkaan ohi. Paracelsus
voitettiin, mutta kauden loppuun saadaan vielä yksi uhka. Uhka, joka saattaa
yllättää, nimittäin toisella kaudella kuollut, nyt eri todellisuudessa elänyt,
Benedic Valda. 
Kaudessa oli jälleen yksittäisiä, mutta ah, niin hauskoja,
jaksoja. Niihin kuului mm. yksi sarjan hauskimmista jaksoista, Savage Seduction,
jossa Myka, Pete ja Artie joutuvat telenovelaan. Pahis saadaan lopulta
voitettua, mutta tällä kertaa hinta oli harvinaisen kova. Tapahtumien
seurauksena Warehouse siirtyy, siitä tulee Warehouse 14.
Seuraavaksi käyn sarjan lopun tapahtumia läpi hieman
yksityiskohtaisemmin. Ensimmäiseksi Mykan syöpä. Storyline oli ennen näkemätön,
siis tässä sarjassa, ei sarjoissa ylipäätään. Niissä se on jos ei ihan
peruskauraa, niin aika lähelle. Se myös toi jotain uutta Mykan hahmoon. Juoni
toi mieleen Buffy Vampyyristappajan, jossa Buffyn äiti kuoli syöpään. Onneksi
Mykan kannalta loppu oli onnellisempi, vieläpä ilman artefaktien apua.
Claudian sisko toi sarjaan oman lisänsä. Hän joutui artefaktiin
liittyvään koomaan eräiden hyvin traagisten tapahtumien vuoksi. Vaikka
storyline olikin kiinnostava ja osoittautui yllättävän tärkeäksi. Se tuntui
aluksi hieman täytteeltä. Lisäksi mikään perhe ei voi olla niin epäonninen, kuin
Donovanin perhe. Jos on, niin siihen perheeseen en tahtoisi kuulua.
Uusi hahmo, Abigail oli positiivinen yllätys, varsinkin kuin
olin ihan varma, että hän paljastuisi lopulta pahan kätyriksi. Olin kuitenkin
väärässä. Hän ei korvaa Leenaa, mutta minusta tuntuu, ettei se olekaan
tarkoitus.
Mitä sanoisin siitä kliseisestä, jo jonkin aikaa
pohjustetusta juonikuviosta, että Pete ja Myka rakastuvat sitten lopulta?
Vastusta, ihan jo sen kliseisyyden takia. Lisäksi heidän suhteensa on aina ollut
enemmänkin sisarellinen. Loppu oli sentään onnellinen. Kun puhutaan
Warehousesta, kaikki loput joissa agentit eivät ole kuolleet, hulluja tai
pahoja, on hyviä, erittäin hyviä.
H. G. Wellsin kuvio oli vaikea niellä, vaikka hänelle hyvin
kävikin. Miksi noinkin badass nainen jätti kaiken jännittävän elämässään,
asuakseen tavallisen, tylsän miehen ja tämän 8-vuotiaan tyttären kanssa?
Periaatteessa ymmärrän häntä. H. G ei ole päässyt helpolla ja varmasti tavallinen
elämä houkuttaa häntä. Lisäksi tyttö on oikein hurmaava ja tyttärensä
menettäneelle tarjosi H. G:lle hyvän korvikkeen. Toisaalta, naisen on kerrottu
nauttivan seikkailuista, joten ratkaisu on hänelle epäluonteenomainen.
Viimeinen jakso oli hyvin tyypillinen, hyvällä tavalla.
Siinä käytiin läpi agenttien muistoja ja nähtiin H g:n voittavan Viiltäjä
Jackin. Ennen kaikkea, siinä jätettiin hyvästi Warehouse 13:lle, sekä
rakennuksena, että sarjana. Loppu oli sopiva ja minusta tyydyttäväkin. Hahmoista
paljastui jotakin uutta, mikä on aina mielenkiintoista. Artiella on poika! Kuka
olisi uskonut? Kyseessä oli yksi niistä jaksoista, joiden aikana minulle tuli
mieleen, että haluaisin nähdä ne tarinat kokonaisuudessaan.
Sarja olisi saanut kestää pitempäänkin, mutta ei voi mitään.
Tekijät olisivat voiteet tehdä edes viimeisestä kaudesta pidemmän. Kuusi jaksoa
ei ole mitta, eikä mikään. Kokonaisuudelle anna neljä ja puoli tähteä,
viimeiselle jaksolle viisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti