Huippuagentti pulun (vale)puvussa

Jopa aikuisten mittarilla hyviä koko perheen animaatioita on tehty pilvin pimein. Nyt arvosteluvuoron saa yksi niistä: Will Smithin ja Tom Hollandin tähdittämä, Vakoojat Valepuvuissa. 

Varoitus: Tämä arvostelu sisältää jonkin verran juonipaljastuksia! Ei kuitenkaan liiaksi asti.

Huomio: Katsoin elokuvan alkuperäisäänillä, niin kuin yleensä mieluummin teen. En siis voi sanoa mitään suomalaisista ääninäyttelijöistä.

Lance Sterling (äänenä Will Smith) on James Bondmaisempi kuin James Bond itse. Hän selviää tilanteesta kuin tilanteesta, laukoo yhtenään nokkelia kommentteja ja hurmaa niin naiset kuin miehetkin. Walter Becket (äänenä MCU:n Spiderman Tom Holland) on puolestaan hänen melkein täydellinen vastakohta, herkkä älykkö. Kun Bond-leffojen Q, jos hän suosisi väkivallan sijaan pehmeämpiä keinoja.

Kun Lance kuitenkin lavastettaan syylliseksi huippuvaarallisen aseen varastamisesta noiden kahden pitää tehdä yhteistyötä todistaakseen hänet syyttömäksi. Yhteistyö ei ala lupaavasti, sillä Lance sattuu juomaan Walterin uusinta keksintöä: juomaa, joka muuttaa hänet puluksi. Pian ylimielinen agentti kuitenkin huomaa, että puluna olemisessa on hyötynsä ja paljon muutakin.

En katso juurikaan lasten animaatioita. Kuitenkin etsiessämme siskojeni, joista toinen on vielä yläkoulussa, kanssa kaikille sopivaa elokuvaa, katsottavaksi valikoitui juuri sellainen: vakoojaleffoja lainaileva Vakoojat Valepuvussa. En kadu päätöstä. Siitäkin huolimatta, että se ei tarjonnut juuri mitään uutta tai ennen näkemätöntä. Elokuva nimittäin oli oikein hauska, aivot narikkaan tyylinen, tekele.

Juoni oli peruskauraa, joskin siitä löytyi joitakin kekseliäitäkin elementtejä. Kuitenkin siltä meni yllättävän kauan päästä käyntiin ottaen huomioon, että suurin osa katsojista tietää jo ennalta, mitä tulee tapahtumaan. Suhteellisen hidas käynti ei kuitenkaan juuri haittaa katsomiskokemusta, varsinkin kuin sen yli päästyä elokuva kulki sitten jo paljon sujuvammin.

Toimintaa riitti. Elokuva ei kuitenkaan tuntunut missään vaiheessa täyteen ahdetulta, eikä siihen toimintaankaan ehtinyt kyllästyä. Välissä oli nimittäin myös riittävästi hengähdystaukoja. Toimintaa enemmän elokuvissa löytyi myös huumoria ja vaikka osa vitseistä oli suhteellisen kuluneita, niin suurimmaksi vitsit toimivat.

Elokuvalla oli myös oma teemansa: Asiat kannattaa ratkaista puhumalla ja yrittämällä ymmärtää toisensa, ei väkivallalla. Se olikin koko perheen elokuvalle sopiva ja erittäin hyvä lapsille opetettavaksi. Itse pidin teemasta myös siksi, että niin suosittu kuin se lapsille suunnatuissa elokuvissa onkin, niin agenttijännäreihin se harvoin eksyy. Niissä kuin väkivalta kuin on tyypillisesti se ainoa ratkaisu.

Animaatio näytti hyvältä, joskin on sanottava, niin kuin jo monesti tämän elokuvan kohdalla, ne eivät olleet mitenkään erityisen omaperäinen. Elokuva näytti aika perusPixar-tuotteelta. Ääninäyttelijät sopivat rooliinsa, joskin minusta tuntuu, että pääkaksikon suhteen oli toisin päin, hahmot laitettiin sopimaan ääninäyttelijöihinsä tai oikeastaan heidän ruutupersooniinsa.

Lance Sterlingin oli hahmona kiinnostava, joskin myös joskus ylimielisyydessään ärsyttävä. Hän kuitenkin kehittyi, ennalta-arvattavasti hahmona. Walter Becket puolestaan esiintyi paljon sympaattisempana, joskin ehkä turhan naiivina. Hän ei kuitenkaan juuri kehittynyt hahmona, vaan ainoa asia, mikä muuttui, oli hänen palvelemansa viraston suhtautuminen häneen.

Lance ja Walter olivat juuri sopiva vastakohdat kohtaavat-tyylinen parivaljakko. Lance James Bondia ja ääninäyttelijäänsä Will Smithia yhdistelevänä agenttina ja Walter naiivina ja väkivaltaa karttavana nerona. Heidän yhteistyönsä toimi pääsääntöisesti, vaikka joskus minua alkoi jopa häiritä se, miten huonosti Lance Walteria kohteli.

Sivuhahmoihin käytettiin sitten vähemmän aikaa, eikä heistä juuri kukaan, Walterin edesmennyttä poliisiäitiä (äänenä Rachel Brosnahan) lukuun ottamatta, juuri jäänyt mieleen. Erityisen pettymyksen kuitenkin toi kliseistä kliseisen pääroisto Killian (äänenä pahisten rooliin tottunut Ben Mendelsohn), jonka motivaatio tuli selväksi jo alussa.

Tiivistetysti Vakoojat valepuvussa oli perinteistäkin perinteisempi koko perheen elokuva, josta tarjoaa viihdykettä koko kestonsa ajan, mutta jonka myös unohtaa nopeasti. Neljä tähteä!