Lelutehdas Lego on laittanut lusikkansa myös koko perheen elokuvien soppaan, vieläpä hyvin tuloksin. The LEGO: Movie onkin yksi viime vuosien hauskimpia lajityyppinsä elokuvia.
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää paljastuksia The LEGO: Movien juonesta.
Huomautus: katsoin elokuvan englanniksi, joten käytän siinä esiintyvistä ihmisistä ja asioista niiden englanninkielistä nimeä. Tämä tarkoittaa myös sitä, etten voi arvioida suomenkielisen duppauksen tasoa.
Paha Lordi Business (äänenä Will Ferrell) on saanut käsiinsä mystisen massatuhoase "Kraglen", joten koko legomaailma on suuressa vaarassa. Toivo ei kuitenkaan ole vielä menetetty, sillä Master Builder, suomeksi mestarirakentaja, Vitruvius ennustaa, että maailman pelastaa niin sanottu ”The Special” eli se, joka löytää aseen deaktivoivan Piece of Resistancen.
Monien sattumuksen kautta tuo kunnia lankeaa tuiki tavalliselle rakennustyömies Emmetille (äänenä Chris Pratt), mutta miten koko ikänsä sääntöjä noudattaneesta taviksesta voitaisiin tehdä mitä mielikuvituksellisimpia esineitä melkein tyhjästä tekevä Master Builder? Ongelmaa miettii muun muassa miehelle maailman esittänyt ja siten vastuussa hänestä oleva Wyldstyle (Elizabeth Irene Banks).
The LEGO: Movie on jopa elokuvateollisuuden mittapuulla ilmiselvää rahastusta. Sen yksi tarkoitus olikin vain myydä mahdollisimman monta lelu settiä elokuvaa fanittaville naperoille ja mahdollisesti muillekin. Se ei kuitenkaan vielä itsessään tee elokuvasta huonoa. Se nimittäin toimii harvinaisen kalliin, ja häpeilemättömän, lelumainoksen lisäksi myös hauskana ja viihdyttävä koko perheen elokuvanakin.
Toki melko iso osa elokuvan viehätyksistä liittyy nostalgiaa. Jos jotain elokuva mahdollistaa, niin paluun paljon viattomampaan aikaan. Useimmat, niin tytöt kuin pojatkin, ovat leikkineet legoilla ainakin jonkin verran. Minä itsekin. En niin paljon tai usein kuin jotkin muut, mutta kuitenkin. Nostalgia ei kuitenkaan ole tarpeellista elokuvasta nauttimisen kannalta, aikuisiltakaan, vaan siitä voi nauttia muutenkin.
The LEGO: Movie on hauska, rento, vauhdikas, jännittävä ja luovakin. Se muistuttaakin laadullisesti jonkin verran parempaa, mutta ei niin paljon kuin voisi luulla, Shrek-elokuvia. Suosikki koko perheen elokuvaksi se ei kuitenkaan pääse. The LEGO movieta lähemmäs pääsi sen jatko-osa The LEGO Batman: Movie. Siitä enemmän sitten elokuvan omassa arvostelussa, joka tulee seuraavaksi.
Itse juoni ei ollut mitenkään omaperäinen, sankariksi kasvamisesta tehtyjä elokuvia mahtuu kaksitoista tusinaan, mutta tarina kerrotaankin sitten harvinaisen ammattitaidolla, mikä korvaakin omaperäisyyden puutteen enemmän kuin hyvin. Erityisesti ääninäyttelijät olivat hyvin valittuja. Myös legojen ominaispiirteitä oli käytetty hyväkseen erittäin mielikuvituksellisesti.
Elokuvalla on viestikin, vieläpä hyväkin, joskaan ei hirveän omaperäinen, sellainen. Usko itseesi, älä tottele mitään tai ketään aivottomasti ja anna luovuutesi kukkia. Mitään kovin syvällistä ei elokuvasta kuitenkaan löydy, mutta tarvitseeko löytyäkään. Onhan kyseessä sentään koko perheen kevyttä viihdettä. Sen ei ole tarkoituskaan saada ajattelemaan, vaan tarjota taukoa tosielämän murheista. Vaikka vain hetkeksi.
Emmett oli päähahmona tylsähkö, mutta sille oli toki juonellinen syy. Suosikkihahmojani oli kaksi Wyldstyle, vaikka hän ei tämän kaltaisten elokuvien naishahmojen kaavaa rikokaan, sekä Batman. En yhtään ihmettele, miksi viimeksi mainitusta on tehty omakin elokuva. Pidin myös Vitruviuksesta, lähinnä hänen omaperäisyytensä ja hauskuutensa takia.
Lordi Business, tai hänen kliseinen ja ennalta-arvattava, ei puolestaan tehnyt juuri vaikutusta. Muuten kuin melko makean pukunsa osalta. Toisin kuin hänen kakkosmiehensä, Bad Cop/Good Cop (Liam Neeson), jolle oli ehditty kehittää oikein persoonaakin. Olikin tyytyväinen, että häntä nähtiin lopussa jopa hyvien riveissäkin. Omaa elokuvaa en kuitenkaan hänelle toivo, ihan hyvästä hahmosta ei ole kyse.
Loppu oli hyvin ennalta-arvatta, jopa pettymykseen asti. Vihaan sitä, että roistot vain luovuttavat ja luopuvat ilkeistä suunnitelmistaan sankarin tekemän puheen jälkeen. Ratkaisu on liian helppo. En kuitenkaan valita. Miten muutenkaan elokuva olisi oikein voinut loppua? varsinkin kuin tällä kertaa asialle oli elokuvassakäytyyn tosimaailmaan liittyvä syykin.
Tiivistetysti The LEGO-Movie on jopa koko perheen elokuvaksi harvinaisen hauska. Sen parissa viihtyy varmasti, ainakin jos lajityyppi on mieleen. Mitään maailmanmullistavaa on kuitenkin ihan turha toivoa. Neljä ja puoli tähteä.
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää paljastuksia The LEGO: Movien juonesta.
Huomautus: katsoin elokuvan englanniksi, joten käytän siinä esiintyvistä ihmisistä ja asioista niiden englanninkielistä nimeä. Tämä tarkoittaa myös sitä, etten voi arvioida suomenkielisen duppauksen tasoa.
Paha Lordi Business (äänenä Will Ferrell) on saanut käsiinsä mystisen massatuhoase "Kraglen", joten koko legomaailma on suuressa vaarassa. Toivo ei kuitenkaan ole vielä menetetty, sillä Master Builder, suomeksi mestarirakentaja, Vitruvius ennustaa, että maailman pelastaa niin sanottu ”The Special” eli se, joka löytää aseen deaktivoivan Piece of Resistancen. Monien sattumuksen kautta tuo kunnia lankeaa tuiki tavalliselle rakennustyömies Emmetille (äänenä Chris Pratt), mutta miten koko ikänsä sääntöjä noudattaneesta taviksesta voitaisiin tehdä mitä mielikuvituksellisimpia esineitä melkein tyhjästä tekevä Master Builder? Ongelmaa miettii muun muassa miehelle maailman esittänyt ja siten vastuussa hänestä oleva Wyldstyle (Elizabeth Irene Banks).
The LEGO: Movie on jopa elokuvateollisuuden mittapuulla ilmiselvää rahastusta. Sen yksi tarkoitus olikin vain myydä mahdollisimman monta lelu settiä elokuvaa fanittaville naperoille ja mahdollisesti muillekin. Se ei kuitenkaan vielä itsessään tee elokuvasta huonoa. Se nimittäin toimii harvinaisen kalliin, ja häpeilemättömän, lelumainoksen lisäksi myös hauskana ja viihdyttävä koko perheen elokuvanakin. Toki melko iso osa elokuvan viehätyksistä liittyy nostalgiaa. Jos jotain elokuva mahdollistaa, niin paluun paljon viattomampaan aikaan. Useimmat, niin tytöt kuin pojatkin, ovat leikkineet legoilla ainakin jonkin verran. Minä itsekin. En niin paljon tai usein kuin jotkin muut, mutta kuitenkin. Nostalgia ei kuitenkaan ole tarpeellista elokuvasta nauttimisen kannalta, aikuisiltakaan, vaan siitä voi nauttia muutenkin.
The LEGO: Movie on hauska, rento, vauhdikas, jännittävä ja luovakin. Se muistuttaakin laadullisesti jonkin verran parempaa, mutta ei niin paljon kuin voisi luulla, Shrek-elokuvia. Suosikki koko perheen elokuvaksi se ei kuitenkaan pääse. The LEGO movieta lähemmäs pääsi sen jatko-osa The LEGO Batman: Movie. Siitä enemmän sitten elokuvan omassa arvostelussa, joka tulee seuraavaksi.Itse juoni ei ollut mitenkään omaperäinen, sankariksi kasvamisesta tehtyjä elokuvia mahtuu kaksitoista tusinaan, mutta tarina kerrotaankin sitten harvinaisen ammattitaidolla, mikä korvaakin omaperäisyyden puutteen enemmän kuin hyvin. Erityisesti ääninäyttelijät olivat hyvin valittuja. Myös legojen ominaispiirteitä oli käytetty hyväkseen erittäin mielikuvituksellisesti.
Elokuvalla on viestikin, vieläpä hyväkin, joskaan ei hirveän omaperäinen, sellainen. Usko itseesi, älä tottele mitään tai ketään aivottomasti ja anna luovuutesi kukkia. Mitään kovin syvällistä ei elokuvasta kuitenkaan löydy, mutta tarvitseeko löytyäkään. Onhan kyseessä sentään koko perheen kevyttä viihdettä. Sen ei ole tarkoituskaan saada ajattelemaan, vaan tarjota taukoa tosielämän murheista. Vaikka vain hetkeksi.Emmett oli päähahmona tylsähkö, mutta sille oli toki juonellinen syy. Suosikkihahmojani oli kaksi Wyldstyle, vaikka hän ei tämän kaltaisten elokuvien naishahmojen kaavaa rikokaan, sekä Batman. En yhtään ihmettele, miksi viimeksi mainitusta on tehty omakin elokuva. Pidin myös Vitruviuksesta, lähinnä hänen omaperäisyytensä ja hauskuutensa takia.
Lordi Business, tai hänen kliseinen ja ennalta-arvattava, ei puolestaan tehnyt juuri vaikutusta. Muuten kuin melko makean pukunsa osalta. Toisin kuin hänen kakkosmiehensä, Bad Cop/Good Cop (Liam Neeson), jolle oli ehditty kehittää oikein persoonaakin. Olikin tyytyväinen, että häntä nähtiin lopussa jopa hyvien riveissäkin. Omaa elokuvaa en kuitenkaan hänelle toivo, ihan hyvästä hahmosta ei ole kyse.Loppu oli hyvin ennalta-arvatta, jopa pettymykseen asti. Vihaan sitä, että roistot vain luovuttavat ja luopuvat ilkeistä suunnitelmistaan sankarin tekemän puheen jälkeen. Ratkaisu on liian helppo. En kuitenkaan valita. Miten muutenkaan elokuva olisi oikein voinut loppua? varsinkin kuin tällä kertaa asialle oli elokuvassakäytyyn tosimaailmaan liittyvä syykin.
Tiivistetysti The LEGO-Movie on jopa koko perheen elokuvaksi harvinaisen hauska. Sen parissa viihtyy varmasti, ainakin jos lajityyppi on mieleen. Mitään maailmanmullistavaa on kuitenkin ihan turha toivoa. Neljä ja puoli tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti