Yön ritari synkistelee lego-Gothamissakin

Huippuhyvän The LEGO: Movien jälkeen päätin katsoa myös sen jatko-osan, supersankarien aateliin kuuluvasta Batmanistä kertovan The LEGO Batman Movien. Se osoittautuikin vielä edeltäjäänsäkin paremmaksi.

Varoitus: tämä arvostelu sisältää paljastuksia The LEGO Batman Movien juonesta.

Batman (äänenä Will Arnett) on keskittynyt lähinnä rikollisten nappaamiselle ja yksinäisyydessään vellomiselle, kunnes hän kokee useita uudistuksia samaan aikaan. Kaupunkiin tulee uusi poliisipäällikkö Barbara Gordon (äänenä Rosario Dawson), jonka käsitys poliisintyöstä ei sisällä lepakkosignaalin painamista. Hän tulee myös adoptoineeksi Dick-nimisen orpopojan (äänenä Michael Cera).

Lisäksi Jokerikin ((äänenä Zach Galifianakis) kyllästyy siihen, miten välinpitämättömästi Batman häntä kohtelee, ihan kuin he eivät olisi toistensa arkkivihollisia, ja niinpä hän laitaa hanskat tiskiin. Ainakin näennäisesti. Todellisuudessa tämä on vain osa superroiston suunnitelmaa Batmanin ja hänen rakkaan kaupunkinsa tuhoksi. Sen tietää myös Batman sekä hänen kanssaan yhteistyöhön haluava Barbara.

Jokerin tarjoamasta uhkasta huolimatta, Batman ei kuitenkaan huoli apua. Vaan uskoo pärjäävänsä yksin. Kun sitten Jokerin ilkeä suunnitelma paljastuu kaikessa kamaluudessaan, tuo usko joutuu todelliselle koetukselle ja Batmanin pitää päättää, pitääkö hän itsenäisyyttä lukemattomia ihmishenkiä tärkeämpänä. The LEGO Batman Movie on supersuositun The LEGO: Movien jatko-osa.

Odotukseni The LEGO Batman Movieta kohtaan olivat kohtuullisen korkealta. Siitäkin huolimatta, että jonkun elokuvan sivuhahmosta tehdyt elokuvat eivät aina onnistu, ainakaan niin hyvin kuin edeltäjänsä. Oli kyseinen sivuhahmo sitten, kuinka suosittu hyvänsä. Pidinhän sen päähenkilöstä jo ja The LEGO: Moviessakin ja olihan se saanut niin katsojien kuin kriitikoidenkin toimesta paljon kehuja.

The LEGO Batman Movie ansaitsikin kehunsa täysin. Se ei ollut pelkästään yhtä hyvä kuin edeltäjänsä, vaan jopa parempi. Yhtään The LEGO: Movieta väheksymättä. Pidin siitäkin paljon. Syy elokuvan paremmuuteen löytyykin lähinnä minulle enemmän mieleeni olevasta päähahmosta, sekä supersankariteemassa, jota olen melkeinpä jo fanittanut Marvelin elokuva-universumin ensimmäisestä vaiheesta lähtien.

Enempää en näitä kahta elokuvaa nyt vertaile, sillä, vaikka sekä The Lego: Movie ja The LEGO Batman movie kuuluvatkin samaan franchiseen, ne ovat ennen kaikkea myös omia, yksittäisiä, elokuva ja sellaisina niitä yritän käsitellä. Sitä paitsi olen arvostellut The LEGO: Movien jo, mitäs sitä turhaan vatvomaan. Jos aihe kiinnostaa, niin arvostelu on luettavista tästä blogista. Ja on se, vaikein kiinnostaisikaan.

The LEGO Batmanin juoni ei ollut mitenkään ennen näkemätön, mutta supersankarielokuvien mittapuulla ei mitenkään tavanomaisesta päästäkään. Varsinkin kuin se ei arastellut pilkata myöskään edustamaansa genreä. Elokuva olisikin jopa onnistunut yllättämään minut jokusen kerran, jos peruskuviota ei olisi käsitelty aika hyvin jo trailerista ja muissa oheismateriaaleissa.

Toteutus vastasi ennestään suuria odotuksiani kaikin puolin, varsinkin ääninäyttelijöiden osalta. Suosittelenkin elokuvan katsomista alkuperäisten äänien kanssa, jos se vaan on mahdollista. Animointi oli myös erittäin onnistunut, niinpä elokuva näytti juuri niin hyvältä kuin sen pitääkin. Oli sitten erikoistehostemätöstä tai rauhallisemmista hetkistä.

Huumoria ei The LEGO Batman Moviesta oltu unohdettu, vaan elokuvassa vitsailtiin lähes taukoomatta. Tietenkin paljon huumorin määrää tärkeämpää oli laatu. Siltä osinkaan minulla ei juuri ollut valittamasta. Tämä on tuskin kenellekään yllätys. Toisin kuin se, että elokuva onnistui hauskuuttamisen lisäksi myös koskettamaan. Jopa niinkin tehokkaasti, että katsojilla olikin helliä tunteita jopa Jokeria kohtaan.

Luonnollisesti elokuva sisälsi myös paljon toimintakohtauksia, joita katsoessa aika eri todellakaan tullut pitkäksi. Tylsää hetkeä ei elokuvasta löytynyt juuri muutenkaan. Jos vitsit, hahmojen sielunelämä ja taistelukohtaukset käyvät puuduttavaksi, aina voi nauttia elokuva useista viittauksista popkulttuuriin. Niistä oman osansa saivat muun muun muassa Harry Potter, Taru Sormusten Herrasta ja Doctor Who.

Lego-elokuvien Batman tuo jotain uutta jo moneen kertaan nähtyyn hahmoon, mikä tekikin versiosta yhden viime aikojen parhaimmista. Hahmona toimivat myös muut, erityisesti eräänlainen järjenääni ja yksi turhankin harvoista elokuvan naishahmoista Barbara ja Robin, joka oli monista muista versioistaan poiketen jopa paikka paikoin hyödyksi. Myös Jokeri oli mieleni erilaisuutensa ja hauskuutensa ansiosta.

Muista hahmoista minulla ei juuri sanottavaa sitten olekaan, mutta se ei ole mikään ihme. Sivuhahmot olivat sivuhahmoja, oli elokuva mikä tahansa. Tämä vielä korostui The LEGo Batmanin kohdalta, nähtiinhän siinä monia muista elokuvista tuttuja, ja siten esittelyä kaipaamattomia, hahmoja, kuten Sauron, Voldemort, King Kong jaeräänlainen Batmanin kilpailija Superman.

Toisin kuin itse elokuva, Robin on täysin viaton.

Tähän asti olen enimmäkseen vain ylistänyt elokuvaa, mutta täysin viaton ei sekään ole. Suurin niistä liittyy legojen erityisominaisuuksiin. Olisin toivonut, että The LEGO Batman movie olisi ottanut mallia edeltäjästään ja käyttänyt niitä paremmin hyväkseen. Mitä järkeä on tehdä lego-Batman elokuva ja unohtaa lego- aspekti lähes kokonaan. Vastaan omaan kysymykseeni: Ei mitään.

Lisäksi näin aikuisen näkökulmasta maailma oli turhan mustavalkoinen selvine hyviksineen ja pahiksineen ja opetus kliseistäkin kliseisempi. Tuskin tulen paljastaneeksi liikaa kuin paljastan, että lopulta Batman tajuaa, ettei hän pärjää yksin ja ottaa niin Robinin kuin muutaman muunkin omaksi perheeksensä. En kyllä muuta odottanutkaan, onhan kyseessä myös lapsille suunnattu elokuva.

Tiivistetysti The LEGO Batman Movie tarjosi muutamista ongelmistaan huolimatta, viihdyttävän, hauskan, ja omaperäisen Batman-elokuvan, jonka parissa viihtyy niin lapset kuin aikuisetkin ja joka on vieläpä piirun verran parempi kuin minunkin suuresti pitämä The LEGO: Movien. Täydet viisi tähteä.