Fox on hehkuttanut jo pidemmän aikaan uutta X-Menin Charles Xaverien pojasta kertovaa Legion-sarjaansa. Pilotin katsottuna ymmärrän miksi, vaikka se ei outoutensa johdosta kaikille sovi.
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää paljastuksia Legionin pilotista.
David Haller (Dan Stevens) sairastaa skitsofreniaa ja joutui itsemurhayrityksensä vuoksi Clockworm-nimiseen mielisairaalaan. Davidilla onkin kieltämättä vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, joiden vuoksi miehen on joskus vaikea erottaa todellisuus kuvitelmasta. Hän ei olekuitenkaan niin hullu kuin muut häntä pitävät. David on nimittäin yksi maailman voimakkaimmista mutanteista.
Sarjan juoneen kuuluu myös Clockworkkiin liittyvä tragedia, peräti kaksi Davidista ja hänen voimistaan kilpailevaa salaperäistä organisaatiota, Davidin tyttöystävä Syd (Rachel Keller), jolla on omiakin supervoimia sekä pelottava keltasilmäinen demoni, jonka vain David näkee. En kerro juonesta tämän tarkemmin, sillä se paljastaisi jo liikaa sarjan ensimmäisestä, “Chapter 1”, nimisestä jaksosta.
Legion on hyvin erilainen supersankarisarja, olettaen, että Davidia voisi edes kutsua supersankariksi. Supersankarisarjat ovat kliseitä pullollaan, joten vaihtelu tekeekin hyvää. Siitäkin huolimatta, että supersankariviihteen kliseet eivät häiritse minua niin paljon kuin joitakin toisia. Erilaisuus ei siis tarkoita minulle samaa kuin hyvää. Hyvä Legion kuitenkin on, suorastaan loistava.
Muista toistaiseksi nähdyistä hahmoista suosikikseni nousi vielä Davidiakin oudompi Lenny (Aubrey Plaza). Myös Syd onnistui hahmona hyvin. Pilotissa edes jonkinlaista näkyvyyttä saaneista hahmoista Davidin sisko Amy (Katie Aselton) oli ehdottomasti epäkiinnostavin, ainakin tässä vaiheessa. Kuka tietää, voi hänelläkin olla supervoima, jos toinenkin. Hyvin todennäköistä se ei ole, mutta mahdollista kuitenkin.
Sarjan roistot vaikuttavat aika perus paha-organisaatio-tyyppisiltä, mutta heitä näkyi pilotissa liian vähän lopullisen mielipiteen muodostamiseen. Toistaiseksi he kuitenkin muodostavat sarjan heikon lenkin. Yksinkertaisesti siitä syystä, että heidän motiivinsa tai metodinsa eivät, tavanomaisuutensa vuoksi, ole onnistunut tekemään minuun mitään vaikutusta.
Legionin ensimmäinen luku, jos jokin osoittaa, että tavanomaisuus ei ole aina hyve. Pidin siitä paljonkin. Jostain syystä en kuitenkaan pidä sarjasta näkemäni perusteella ihan niin paljon kuin joistain muista. Neljä ja puoli tähteä.
Varoitus: Tämä arvostelu sisältää paljastuksia Legionin pilotista.
David Haller (Dan Stevens) sairastaa skitsofreniaa ja joutui itsemurhayrityksensä vuoksi Clockworm-nimiseen mielisairaalaan. Davidilla onkin kieltämättä vakavia mielenterveydellisiä ongelmia, joiden vuoksi miehen on joskus vaikea erottaa todellisuus kuvitelmasta. Hän ei olekuitenkaan niin hullu kuin muut häntä pitävät. David on nimittäin yksi maailman voimakkaimmista mutanteista.
Legion on hyvin erilainen supersankarisarja, olettaen, että Davidia voisi edes kutsua supersankariksi. Supersankarisarjat ovat kliseitä pullollaan, joten vaihtelu tekeekin hyvää. Siitäkin huolimatta, että supersankariviihteen kliseet eivät häiritse minua niin paljon kuin joitakin toisia. Erilaisuus ei siis tarkoita minulle samaa kuin hyvää. Hyvä Legion kuitenkin on, suorastaan loistava.
Kaikille sarja ei kuitenkaan sovi, ei edes kaikille genren ystäville, eikä kyllä tarvitse sopiakaan. Niinpä en pysty suosittelemaan sarjaa. Sen, sopiiko sarja juuri sinulle saa parhaiten selville katsomalla pilotin. Pahimmillaankin menettää vain puolitoista tuntia elämästään. Parhaimmillaan saa uuden fanituksen kohteen. Minun mielipiteeni on ainakin vielä suunnilleen puolivälissä.
En siis fanita sarjaa, vaikka sen katsomisesta nautinkin suuresti. En tiedä, miksi Legion ei nappaa minua ihan niin paljon kuin olisi voinut, vaikka siitä paljon pihinkin. Siinä ei ole sinällään mitään helposti huomattavaa vikaa. Ehkä syynä on minun vähän turhankin suuret odotukset tai ehkä sarjan tyyli vaan ei lähtökohtaisesti ole minulle sitä ominta. Tai ehkä kumpikin.
En siis fanita sarjaa, vaikka sen katsomisesta nautinkin suuresti. En tiedä, miksi Legion ei nappaa minua ihan niin paljon kuin olisi voinut, vaikka siitä paljon pihinkin. Siinä ei ole sinällään mitään helposti huomattavaa vikaa. Ehkä syynä on minun vähän turhankin suuret odotukset tai ehkä sarjan tyyli vaan ei lähtökohtaisesti ole minulle sitä ominta. Tai ehkä kumpikin.
Aiheena mielisairaus voi olla hankala ja sen kuvaaminen voi olla hyvin riskialtistakin. Varsinkin kuin sitä kuvataan yhteydessä supervoimiin. Sitä sairastavat voidaan joko nostaa jalustalle tai demonisoida täysin. En vielä osaa sanoa, kuinka hyvin sarja siinä onnistuu, mutta ainakaan vielä minulla ei ole asiasta mitään valittamisen aihetta, joskaan ei juuri kehumisenkaan.
Jos juoni kuulostaakin epänormaalilta, se ei ole mitään verrattuna sarjan visuaaliseen ilmeeseen Riippumatta siitä, ollaanko Davidin sisäisessä maailmassa vai sarja ulkoisessa. Erityisen kummallinen, hyvin tyylikkäällä tavalla, on Clockworkin mielisairaala, jonne päästään luultavasti vielä ainakin takaumien muodossa. Vaikka varsinainen tarina onkin muualla.
David on tietyllä tavalla samanlainen kuin sarjansakin, outo, mutta helposti pidettävä. Hänen psyykeensäkin on kiehtova ja sopivalla tavalla erilainen muiden supersankareiden vastaavasta. Jos Batmanin tai Daredevilin kaltaiset synkät hahmot ovat enemmän tyyliäsi, tuskin pidät Davidista. Siitäkin huolimatta, että heissä kummassakin on oma psykologinen ulottuvuutensa.
Jos juoni kuulostaakin epänormaalilta, se ei ole mitään verrattuna sarjan visuaaliseen ilmeeseen Riippumatta siitä, ollaanko Davidin sisäisessä maailmassa vai sarja ulkoisessa. Erityisen kummallinen, hyvin tyylikkäällä tavalla, on Clockworkin mielisairaala, jonne päästään luultavasti vielä ainakin takaumien muodossa. Vaikka varsinainen tarina onkin muualla.
David on tietyllä tavalla samanlainen kuin sarjansakin, outo, mutta helposti pidettävä. Hänen psyykeensäkin on kiehtova ja sopivalla tavalla erilainen muiden supersankareiden vastaavasta. Jos Batmanin tai Daredevilin kaltaiset synkät hahmot ovat enemmän tyyliäsi, tuskin pidät Davidista. Siitäkin huolimatta, että heissä kummassakin on oma psykologinen ulottuvuutensa.
Kertojana David on hyvin epäluotettava horjuvan mielenterveytensä vuoksi. Joskus onkin vaikea tietää, mitkä sarjan tapahtumat tapahtuivat oikeasti ja mitkä eivät. Esimerkiksi keltasilmäinen demoni voi olla joko totta tai Davidin hulluuden aikaansaannosta. Joskus taas ei ongelmaa ei ole. En esimerkiksi usko, että sarjan hahmot olisivat oikeasti intoutuneet Bollywood-tyyliseen tanssiin.
Jotkin jopa epäilevät Davidin supervoimien olemassaoloa, mutta minä en kuulu niihin. Ne ovat oikeita, vaikka kaikki niihin liittyvä ei olekaan. Muuten sarjan juonessa ei ole senkään vertaan järkeä kuin nyt ja sitä paitsi, David Haller, toiselta nimeltään Legion esiintyy X-men sarjakuvissa, jossa on kiistämättömästi mutantti. Mielenterveyden ongelmista kärsivä mutantti, mutta mutantti siitä huolimatta.
Jotkin jopa epäilevät Davidin supervoimien olemassaoloa, mutta minä en kuulu niihin. Ne ovat oikeita, vaikka kaikki niihin liittyvä ei olekaan. Muuten sarjan juonessa ei ole senkään vertaan järkeä kuin nyt ja sitä paitsi, David Haller, toiselta nimeltään Legion esiintyy X-men sarjakuvissa, jossa on kiistämättömästi mutantti. Mielenterveyden ongelmista kärsivä mutantti, mutta mutantti siitä huolimatta.
Muista toistaiseksi nähdyistä hahmoista suosikikseni nousi vielä Davidiakin oudompi Lenny (Aubrey Plaza). Myös Syd onnistui hahmona hyvin. Pilotissa edes jonkinlaista näkyvyyttä saaneista hahmoista Davidin sisko Amy (Katie Aselton) oli ehdottomasti epäkiinnostavin, ainakin tässä vaiheessa. Kuka tietää, voi hänelläkin olla supervoima, jos toinenkin. Hyvin todennäköistä se ei ole, mutta mahdollista kuitenkin.
Sarjan roistot vaikuttavat aika perus paha-organisaatio-tyyppisiltä, mutta heitä näkyi pilotissa liian vähän lopullisen mielipiteen muodostamiseen. Toistaiseksi he kuitenkin muodostavat sarjan heikon lenkin. Yksinkertaisesti siitä syystä, että heidän motiivinsa tai metodinsa eivät, tavanomaisuutensa vuoksi, ole onnistunut tekemään minuun mitään vaikutusta.
Legionin ensimmäinen luku, jos jokin osoittaa, että tavanomaisuus ei ole aina hyve. Pidin siitä paljonkin. Jostain syystä en kuitenkaan pidä sarjasta näkemäni perusteella ihan niin paljon kuin joistain muista. Neljä ja puoli tähteä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti