Rakastettavat luuserit supersankaroimassa

Väisty Suicide Quad! Nyt arvostelemani hullun hauska ja hauskan hullu Doom Patrol tarjoaa maailman parhaat huonot supersankarit. 

Niles Caulder (Timothy Dalton) on ottanut elämäntehtäväkseen auttaa erilaisista meta-ihmisiä, joiden saamat kyvyt ovat enemmän kirous kuin lahja, kuten Hullu Jane (Orange is new Blackin Diane Guerrero), jonka jokaisella 64:llä persoonalla on oma supervoimansa, energiapurkauksen kanssa kehonsa jakava sankaripilotti Larry Trainor/Negative Man (Matt Bomer) ja Rita Farr/Elasti-Girl (April Bowlby), jonka keho muuttuu hyytelömäiseksi massaksi naisen ollessa hermostunut tai stressaantunut.

Ryhmän semi-idyllinen elämä kuitenkin muuttuu Nilesin jouduttua itse autettavien joukkoon kuin hänet kaappaa paha Mr. Nobody (Alan Tudyk). Niinpä koko konkkaronkan, myös ryhmän uusimman tulokkaan eli robottimaisen entisen NASCAR-kuskin Cliff Steelen/Robotmanin (Brendan Fraser) ja Justice Leguen jäsenyydestä unelmoivan Cyborgin/Victor Stonen (Joivan Wade), pitää puolestaan pelastaa hänet.

Pakko sanoa, että kun näin Titans-sarjassa olevan Doom Patromin niin sanotun ”backdoor pilotin”, en ollut yhtään vakuuttunut haluavani katsoa kokonaista sarjaa hahmoista ja heidän kommelluksistaan, vaan pidin sarjaa hahmoineen lähinnä naurettavalta. Olin kuitenkin väärässä ja pahasti. Doom Patrol osoittautui harvinaisen hyväksi supersankarisarjaksi, jopa sisarsarjansa Titans:ia parempi.

Yhdessä asiassa olin kuitenkin ehdottoman oikeassakin. Doom Patrol oli erittäin naurettava. En vain osannut arvata, että pelkästään hyvällä tavalla. Tavalla, joka tuo mielen DC:n Legends of Tomorrowin tai Marvelin Guardians of the Galaxyn. Sarja olikin yksi hauskimmista olemassa olevasta supersankarisarjoista tai sarjoista ylipäätään. Ei ehkä hauskin, mutta aika lähellä kuitenkin.

Sarja osoittautui kuitenkin ei vain esimerkkejäni, vaan myös kaikkia näkemiäni supersankarisarjoja, -tai elokuvia, oudommiksi. Ja kyllä, lasken mukaan myös Marvelin outoakin oudomman Legionin. Siksi se ei kieltämättä sovikaan kaikille. Jos portaaleja piereskelevät aasit tai elävät sukupuolineutraalit kadut tai muu vastaava ei ole juttusi, tämä sarja kannattaa jättää suosiolla katsomatta.

Doon Patrol ei kuitenkaan keskittynyt pelkästään hauskuuteen tai outouteen. Ne antoivat sarjalle ilmeen, oman tyylin, mutta eivät paljon tärkeämpi paino oli hahmoilla ja heidän kamppailussaan sekä itsensä, että kiroukseksi osoittautuneiden voimiensa kanssa. hahmokehitys ei ollut pelkästään pääasia, se oli myös se osa-alue, jossa sarja loisti kaikkein kirkkaimmin.

Koska hahmo ja heidän kehityksensä oli se osa-alue, johon sarja keskittyi eniten, sen hyvyys ja huonous riippuo, jopa tavallista enemmänkin, hahmojen hyvyydestä ja huonoudesta. Hyviä hahmot olivatkin, jokainen. Yksikään ei varsinaisesti tullut suosikikseni, joskin seurasin monipersoonallista, - ja ongelmallista Hullu Janea ehkä kaikkein mieluiten. Diane Guerrero loistikin roolissaan.

Doom Patrolin ensimmäisen kauden pääroisto viihdytti mahdollisesti jopa sankareita enemmän. Alan Tudyk Mr. Nobody rikkoi jatkuvasti neljännen seinän, sai usein parhaimmat vuorosanat ja hauskuutti enemmän kuin ikään muu sarjassa näkemä. Hänellä oli vielä suhteellisen hyvä syy kaikkeen tekemäänsä. Sen sijaan ryhmän koonnut Niles Caulder jäi vajaaksi. Toivottavasti asia muuttuu toisella kaudella.

Vaikka kaikki jakso olivat erittäin hyviä, jopa erinomaisia, jotkin niistä erottuivat kuitenkin edukseen. erittäin viihdyttäviä ja muutenkin hyviä olivatkin. Parhaimpiin kuului entiseen Doom Patroliin keskittyvä "Doom Patrol Patrol", ryhmäterapiaan ja siten hahmojen psyykkeeseen harvinaisenkin paljon keskittyvä "Therapy Patrol" ja aikaisemmin mainitsemallani elävälle kadulle keskittyvä "Danny Patrol".

Janen päässä on jännää

Toki Doom Patrolista löytyi myös omat vikansa, niin kuin melkein kaikissa tuotoksissa. Lopputaistelu oli hyvin antikliimaksinen. Lisäksi en ole ollut koskaan melkein joka yliluonnollisissa ja joskus muidenkin lajityypin tv-sarjoissa esiintyvästä ”A dream sequenien” suurin fani:sta ja niitä sarjassa riitti oikein kiusaksi asti. Vähän väliä vierailtiin ties kenenkin alitajunnassa.

En voisi olla iloisempi siitä, että Doom Patrol tulee samaan myös toisenkin kauden, ainakin näillä näkymillä. Se, milloin se tapahtuu, ei sen sijaan ole tarkkaa tietoa, mutta screenrant.com arvelee sen tapahtuvan joskus kesällä 2020. Tämä on kuitenkin vain pelkkä arvaus, joskin uskon, että valistunut sellainen, joten mene ja tiedä. Onneksi tv:stä tulee sitä ennen paljon muuta hyvää, kuten tänään alkanut Crisis On Infinite Earths tai Netflixiin tuleva Witcher, joten katsottavaa riittää sitä odotellessakin.

Tiivistetysti Harvoin näkee yhtä hauskaa ja uppo-outoa sarjaa kuin Doom Patrol. sarja on myös genrensä ehdoton helmi, eikä se johdu kilpailun puutteesta. Täydet viisi tähteä!