Meri ja seikkailu kutsuvat päällikön tytärtä Disneyn uusimpiin kuuluvassa prinsessasadussa

Disneyn uusinta prinsessa satua eli Vaianaa, Amerikassa Monana, on kehuttu oikein urakalla, niin netissä kuin siskoni toimestakin. Kehut ovatkin enemmän kuin ansaittuja.

Varoitus: Juonipaljastuksia luvassa, luonnollisesti.

Huomautus: Joku saattaa tuntea elokuvan paremmin alkuperäiseltä nimeltään Moanana. Eurooppalaisella pornotähdellä on kuitenkin sama nimi, joten se vaihdettiin. Niinpä selvyyden vuoksi käytän tässä arvostelussa Vaiana-nimeä.

Motunui-saaren asukkaat elävät perin rauhallista elämää, jopa liiankin seikkailunhaluisen päällikön tytär Vaianan (äänenä Auli'i Cravalho) mielestä. pyynnöstä hän kuitenkin pysyy turvallisella koptisaarellaan ja tyytyy vain haaveilemaan suurista seikkailuista, ainakin kunnes saarta meri ei anna enää kalojaan ja vihannekset kasvavat puihin pilaantuneina. 

Syy tähän on egoistinen puolijumala Mau (äänenä Dwayne ”The Rock” Johnson), joka tuli tuhat vuotta sitten varastaneeksi Maan ja Tulen laavademoni Te Fitin sydämen. Nälänhädän estämiseksi on vain yksi keino, palauttaa Te Fitille hänen sydämensä takaisin. Vaiana ei kuitenkaan pysty tehtävään yksin, vaan hän tarvitsee tehtävään Maun apua.

Disneyn elokuvat ovat aina olleet huippuluokkaa, eikä Vaiana tee siinä poikkeusta. Se näytti, kuului ja tuntui juuri siltä, miltä pitikin. Elokuvan visuaalinen ilme oli kaunis, ihan omaa luokkaansa. Samoin sen musikaali-osuudet, varsinkin alkuelokuvasta. Pidin erityisesti Maun You're Welcomesta. Sen kertosäe jää varmasti soimaan päähän pitkäksi aikaa, sen lupaan. Vaianan How Far I'll Gokin oli lauluna oikein onnistunut.

Vaiana saattaa äkkiseltään muistutaan enemmän kuin yhtä Disneyn satua. Onhan se melko perinteinen hyvä vastaan paha-tarina. Vaikka yhtenäisyyksiä löytyikin jonkin verran, Disney myös leikitteli omalla prinsessaelokuvien kaavallaan varsin vapautuneesti. Tärkein uudistus lienee kuitenkin se, ettei Vaianalla ole nyt laitettu sitä pakollista romanssia. Vaiana ei etsi itselleen prinssiä, vaan omaa paikkaansa maailmassa.

Lisäksi hahmot, varsinkaan Vaiana ja Mau, eivät ole sukupuolirooliensa vankeja. Mau voi olla myös herkkä ja Vaiana kova, myös fyysisesti. Tarinakin on alkuperäinen. Uutta on myös polynesialainen kulttuuri. En osaa sanoa, kuinka hyvin elokuva on sitä lainannut. Ainakaan minun silmissäni kulttuurin kuvaus ei ollut turhan loukkaava. Asiantuntija en kuitenkaan ole.

Elokuva oli parhaimmillaan alussa ja keskellä. lopputaistelu ratkaistiin vähän turhan nopeasti, eikä lopussa ollut enää mieleenpainuvia laulujakaan. Tämä on suuri häpeä, sillä se vaikutti myös kokonaiskuvaani elokuvasta. Joidenkin mielestä alku oli turhan hidas, mutta en ole samaa mieltä. Pitihän sen esitellä hahmot, tapahtumapaikat ja kaiken muun elokuvan sisäisen maailman liittyvän.

Vaiana oli hahmona helposti samaistuttava ja harvinaisen pidettävä, samoin Mau. Ei uskoisi, että ”The Rock” osaisi jopa laulaa. Myäs Vaianan ääninäyttelijä Auli'i Cravalho onnistui työssään loistavasti. Hänellä on omalaatuinen ja kaunis lauluääni. Suomenkielisiä ääniä minä en yksinkertaisesti pysty arvostelemaan, varmaan hekin olivat ihan onnistuneita, katsoin elokuvan nimittäin alkuperäiskielellä eli englanniksi. 

Suosikkihahmoni oli Vaianan lastenlastaan tukeva isoäiti Tala (äänenä Rachel House). Merikin toimi Doctor Strangerin meditaatioviitan tai Aladdinin taikamaton kaltaisena persoonallisuutena. Pidin myös eläin sidekickeistä, kuten tyhjäpäisestä kukko Heiheistä (äänenä Alan Tudyk) ja söötistä, mutta pelkurimaisesta possusta Puasta (äänenä oikeita sikoja).

Roistoja eli laavademoni/jumalatar Te Fiti ja Smaugin akltainen kultaa himoitseva rapu Tamatoa (Jemaine Clement) olisi ehkä voinut valaista enemmän, eivätkä he olleet läheskään niin pelottavia kuin olisi voinut. Ehkä se olikin sopivaa, pitäähän elokuivan sopia myös lapsille. Sitä paitsi, kyllä hekin menettelivät hahmoina. Muista hahmoista minulla ei ole mielipidettä oikein mihinkään suuntaan.

Lopuksi minun pitää sanoa sananen elokuvan nimenvaihdosta. Minusta se oli tyhmä ratkaisu, vaikka sillä ei olekaan mitään merkitystä elokuvan itsensä kannalta. En nimittäin usko, että elokuvan ja pornotähden nimien yhtäläisyys olisi haitannut kovinkaan monta, edes niitä, jotka tuntevat minua paremmin kyseisen pornotähden työt.

Tiivistetysti Vaiana on Disneytä melkein parhaimmillaan. Neljä ja puoli tähteä.